�ݺ�ߣ

Sosiaalisen median käyttöönotto vaiheittain Harto Pönkä, 30.8.2010

OPPIMISEN TUKEMINEN: ymmärtävä oppiminen yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu oppimisprosessi Jos unohdat nämä, unohda koko juttu!

Oppimisryhmien ja -yhteisöjen tukeminen Ryhmäytymisen vaiheet Social grounding Normit ja (oppimis-)kulttuuri

Yhteisöllistä työskentelyä ei tueta yhteistyön vuoksi, vaan koska se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja.

Oppiminen on prosessi , joka voidaan kuvata oppimispolkuna Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on Suunnittele oppimispolku Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia loogisesti alusta loppuun?

Mitä ja miten pitäisi oppia? Miten oppimista arvioidaan? Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko: Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia? Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla? Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa? Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä? Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille? Opetuksen suunnittelun muistilista

Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin Pidä työskentely omissa käsissäsi Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit Aloita jostakin tutusta ja helposta

Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta. Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä. Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskusteluja palautekanavana . Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena . Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net). Esimerkkejä blogien opetuskäytöstä

Kehitä opetusta aiemman pohjalta Siirrä lisää vastuuta oppijoille Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit tai mikroblogi Vähän enemmän ja paremmin

Sosiaalisen median tarjoumat Lähde: Gene Smith, 2007, http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista so. tarjoumista. Identiteetti, läsnäolo, sosiaaliset suhteet, keskustelut, ryhmät, maine, jakaminen.  Käytä palveluita sen mukaan, millaiseen työskentelyyn ne ohjaavat!

Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?  Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys

Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu Riittämätön ohjaus ja tuki Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD) Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot Tavallisia kompastuskiviä

Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN! Sosiaalisen median oppimisympäristö

Muutos perinteiseen verrattuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista

Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Seuranta-/kotisivuna voi olla esimerkiksi: Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu Kurssiblogi Wikisivusto Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms. Ning.com –yhteisösivusto tms. Perinteinen verkko-oppimisympäristö Perinteinen www-sivusto Tähtimallin variaatioita

Esimerkki: avoin verkkokurssi Niina Impiö ja Harto Pönkä, 30.08.10 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com Seuranta-/kotisivu, aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat Kurssin wiki Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat Tiedon prosessointi ja visualisointi MindMeister Kurssin aikataulut Google Calendar Luentomateriaalien jakaminen �ݺ�ߣShare ja Box.net Vertaistuki ja keskusteleminen Qaiku-kanava Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit

Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä

Kuva: http://xkcd.com/256/ Virtuaalisessa luokkahuoneessa ei tarvitse olla seiniä.

Yhteisöresursseilla tarkoitetaan aitoja sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne. Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa Yhteisöresurssit

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista. Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting) Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina/juoni. Skripti integroidaan oppimisympäristöön. Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin. Hyvä skripti voidaan siirtää eri konteksteihin. Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia Lähde: Pierre Dillenbourg, 2002

Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu) Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim. wikisivun tai miellekartan versiot) Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot Opettajien havainnot 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet Oppimisprosessin arviointi

Harto Pönkä http ://www.innowise.fi/ http://harto.wordpress.com/ http ://twitter.com/hponka/ KIITOS!

�ݺ�ߣ

Sosiaalisen median käyttöönotto vaiheittain

Recommended

More Related Content

What's hot (20)

Viewers also liked (20)

Similar to Sosiaalisen median käyttöönotto vaiheittain (20)

More from Harto Pönkä (20)

Sosiaalisen median käyttöönotto vaiheittain

Editor's Notes