Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus 2003-2014
0 likes1,215 views
Oppimisen ja työllistymisen yhteyttä kuvaava nelikenttäanalyysi työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteista. Eric Hällströmin kehittämän nettovaikuttavuusmittarin kuvaus.
Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus 2003-2014
- 1. OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1
- 2. Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus perustuu siihen, että 1. koulutus lisää osaamista ja 2. osaaminen parantaa työllistymistä. Oppimisen ja työllistymisen yhteys oletetaan toteutuneeksi ainakin niillä opiskelijoilla, jotka kertovat OPALin päättökyselyssä… 1. koulutuksen lisänneen ammattitaitoa hyvin tai erinomaisesti ja sitten myös 2. työllistyvänsä heti koulutuksen jälkeen. 1. 2. Kun molemmat ehdot (1. ja 2.) toteutuvat samalla opiskelijalla voidaan hänen työllistymistään pitää selkeästi koulutuksen tuottamana nettovaikutuksena. lisääosaamista parantaa työllistymistä 2
- 3. Huono/VälttäväHyvä/Erinomainen Opal-päättöpalautteen kysymys 20. Koulutus kokonaisuutena on lisännyt ammattitaitoani Oppiminen 5. Erinomaisesti 4. Hyvin 3. Tyydyttävästi 2. Välttävästi 1. Huonosti Koulutus lisää osaamista Tulkintojen selkeyden tähden tarkastelu on rajattu asteikon ääripäihin 3
- 4. Tilanteeni työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä. Tiedossani on… 1. Pysyvä työpaikka 2. Määräaikainen työpaikka 3. Harjoittelupaikka 4. Ryhdyn yrittäjäksi 5. Aloitan toisen koulutuksen 6. Olen työtön 7. Muu tilanne (työmarkkinoiden ulkopuolella) Opal-päättöpalautteen kysymys 7. Työllistyminen Osaaminen parantaa kestävää työllistymistä Ei lainkaan Viiveinen Välitön ~ 4
- 5. Opin Työllistyn + + + + + + + + - - + + + + - - - - + - Työllistyminen Oppiminen Huono/VälttäväHyvä/Erinomainen VälitönvaikutusViiveinenvaikutusVuotoVirhe+ = myönteinen OPAL Ei lainkaan Viiveinen Välitön ~ 5
- 6. Oppineet ja heti työllistyneet Ei oppineet eivätkä työllistyneet Oppineet, mutta työllistyvät viiveellä tai ei ollenkaan Työllistyneet vaikka eivät oppineet 6
- 7. Täydelliset onnistumiset ja epäonnistumiset Oppineiden ja heti työl- listyneiden opiskelijoiden osuus lasketaan sellai- senaan mukaan nettovai- kuttavuuteen. Jos kaikki opiskelijat ovat tässä neliössä, saa koulutus maksimiarvon 100. Oppimattomien ja heti työllistymättä jääneiden opiskelijoiden osuus lasketaan sellaisenaan pois nettovaikuttavuu- desta. Jos kaikki opiskelijat ovat tässä neliössä, saa koulutus negatiivisen maksimiarvon -100. 7
- 8. Oppineet, mutta jääneet ilman välitöntä työllistymistä Oppineista mutta ei heti työllistyneistä oletetaan osan työllistyvän viiveellä. Koska tuon osan suuruutta ei vielä tässä vaiheessa tiedetä tarkkaan, jaetaan tähän ruutuun sijoittuvien opiskelijoiden osuus vakiolla 2. Menettelyä kutsutaan sekundääripuolitukseksi (SP). Puolitusmenettelyllä päästään lähelle suurista aineistoista saatua keskimää- räistä työllistymistä vuoden kuluessa koulutuksesta. SP Viiveellä työllistyvät 8
- 9. Työllistyneet ilman merkittävää oppimiskokemusta Työllistyminen Työllistymisiä, jotka olisivat voineet syntyä myös ilman koulutusta, kutsu- taan (työmarkkina)vuodoksi. OPAL- netto-mallissa kyseisistä tapauksista katsotaan vuodoksi vain puolet sillä useat opiskelijat saavat työpaikan juuri työvoimakoulutuksen työelämä- yhteyksien avulla. Lisäksi on todennä- köistä, että merkittävä osa tämän ruudun tapauksista oppii viiveellä uudessa työssään. Koska tuon osan suuruutta ei tiedetä tarkkaan, tehdään sekundääripuolitus jakamalla opiskelijoiden osuus kyseisessä ruudussa vakiolla 2. SP Viiveellä oppivat Oppimatta jääneet (SP) 9
- 10. OPAL-neton komponentit painoineen ja etumerkkeineen +100 % - 100% - 50% + 50% Välitön vaikutus Kohdennus- virhe Työmarkkina- vuoto Viiveinen vaikutus KohdennusvirheVälitön vaikutus Viiveinen vaikutus Työmarkkinavuoto 2 2 + -OPAL- netto = - lisääosaamista parantaa työllistymistä Täyspainoinen lisäys Puolipainoinen lisäys Täyspainoinen vähennys Puolipainoinen vähennys 10
- 11. Välittömästi työllistyneet ja viiveellä työllistyvät oppineet nostavat vaikuttavuustunnuslukua. Ei oppineet ja ei työllistyneet alentavat vaikuttavuustunnuslukua. Jos miinuksia on enemmän kuin plussia, tunnusluku on negatiivinen. Tunnusluvun vaihteluväli on miinus sadasta plus sataan. Mitä alhaisempi tunnusluku, sitä kriittisemmin tulee arvioida kyseistä koulutusta, sen toteutusta, työmarkkinakysyntää ja opiskelijavalintaa. Mitä korkeampi tunnusluku, sitä hyödyllisempää on arvioida onnistumista todennäköisesti selittäviä seikkoja ja niiden sovellettavuutta myös muissa koulutushankinnoissa. OPAL-netto-tunnusluvun yleisiä ominaisuuksia 1 2 3 4 5 6 11
- 12. Vuoden 2014 työvoimakoulutusten OPAL-netto-jakauma 36,2 2,7 1,0 44,7 Työllistyminen Oppiminen Huono/VälttäväHyvä/Erinomainen Ei lainkaan Viiveinen Välitön~ OPAL -netto 55,3 % TyömarkkinavuotoKohdennusvirhe Välitön vaikutusViiveinen vaikutus N = 13 823 12
- 13. Nettovaikutus Viiveinen vaikutus Välitön vaikutus Kohdennusvirhe Työmarkkinavuoto Nettovaikutuksen ja sen komponenttien muutos 2003 - 2014 31.3 52.6 55.2 55.3 0 10 20 30 40 50 60 2003 2008 2013 2014 13
- 14. Yleisarvosana ja OPAL – netto koulutuksen perusraportissa 14
- 15. OPAL – netto viranomaisen listaraportissa kouluttajittain ATK-alan työ (PAL 25). Joukko koulutuksen järjestäjiä ajalta 1.1. – 27.5. 2014 15
- 16. Tunnusluku perustuu parhaaseen nopeasti saatavilla olevaan tietoon opiskelijoiden kokemasta oppimisesta ja ilmaisemasta välittömästä työllistymisnäkymästä kattaen täten molemmat keskeiset vaikuttavuutta selittävät muuttujat. Toistaiseksi OPAL-netto-vaikuttavuusmittari on ainut, jossa otetaan huomioon molemmat em. tavoiteulottuvuudet ja niiden väliset yhteydet opiskelijakohtaisesta aineistosta analysoiden. Tunnusluku on suhteellinen ja soveltuu koulutusten vaikuttavuuksien ja eri toimijoiden sekä eri ajankohtina saavutettujen tulosten väliseen tarkasteluun. Asiakasrekisterin työllistymistietoihin (3 kk koulutuksen jälkeen) verrattuna OPAL-netto saadaan heti koulutuksen päättyessä, tietoa ei tarvitse arvioida käänteisesti työttömien määrän kautta. Miksi OPAL-netto ? 1 4 3 2 16
- 17. Suhteessa OPALin yleisarvosanatietoihin OPAL-netto antaa astetta relevantimpaa tietoa koulutuksen varsinaisten tavoitteiden (oppimisen ja työllistymisen) toteutumisesta sekä niiden välisestä yhteydestä. Yleisarvosanamit- tari aliarvioi osaa onnistuneimmista kouluttajista Yleisarvosanamittari yliarvioi osaa keskimääräistä heikommin onnistuneista kouluttajista 5 17