�ݺ�ߣ

Oppimistutkija, KM Johanna Bluemink Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Sosiaalisen vuorovaikutuksen mekanismit pienryhmissä: kontekstina peliympäristöt DevelOPE / oppimisyhteisöt 28.4.09

Oppiminen on taitoa toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa vaihtelevissa tilanteissa

Oppimisen ja vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat ne sosiaaliset ja älykkäät toiminnot joita opiskelijat teknologian parissa tekevät. Lähde: Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena (2008).

Oppiminen on sosiaalinen prosessi… jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamista vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Haastavampaa kuin äkkiseltään kuvittelisi  kaikki ryhmätilanteet eivät automaatisesti edistä oppimista

Ryhmätilanteiden kaksi tasoa Sisältötaso Sosiaalinen taso Ovat läsnä kaikissa sosiaalisissa tilanteissa Kilpailevat huomiostamme Vieraiden ihmisten kanssa sosiaalinen taso vie paljon enemmän huomiota (Barron, 2003)

Grounding – yhteisen pohjan luominen ja ylläpitäminen avointa keskustelua toiminnasta (task+social) toisten ymmärryksen seuraaminen palautteen antaminen (backchanneling) korjaukset ja lisäselvitykset

Mitä on jaettu tieto? Meillä kolmella on jaettua tietoa, koska olemme huomanneet saman asian Meillä kolmella on jaettua tietoa, koska kerroin teille toisille havaintoni, sen mitä tiedän Meillä kolmella on jaettua tietoa, koska olemme luoneet yhdessä tietoa, jota ei aiemmin ollut olemassa

Millainen on hyvä ryhmä? Paljon tutkimustietoa erilaisista ryhmistä (jakaminen oppimistulosten, sukupuolen ym. Perusteella) Lopulta kaikki kietoutuu vuorovaikutuksen ympärille Parhaissa ryhmissä osallistujat tarttuvat toistensa ehdotuksiin, eivät torju eivätkä jätä huomioimatta

Mistä keskustelumme koostuu? Kysymistä Selittämistä Sisältöön liittyvää kommentointia Sosiaaliseen tilanteeseen liittyvää kommentointia Ohjeiden antamista Ehdottamista Kannustamista Vastaamista (Bluemink, Hämäläinen, Manninen & Järvelä, 2009)

Keskusteluesimerkki K: On mulla. On mulla tämmöinen, mutta saako tästä mittään…Pittää olla hakku, saha. Sitten tuolla on tuo. Kaikilla on vissiin tuo instruction. Mulla on ainakin. J: Mikä? H: Ei oo. Kun viimeksi vaan mulla oli se. K: Hakkua se näyttää. Sitten se näyttää öljyä. [J: Sulla on ollut.] Sitten se näyttää sahhaa. Ja sitten …[M: Sulla on kato Kari sitä öljyä joo.] K: Mulla on sitä öljyä. H: Kato ku mulla oli viimeksi silloin ainoastaan vaan se rakennusohje ja kellään muulla ei ollut niin nyt se on ilmeisesti vaan niin ku sulla. M: Niin eli niihin tarvitaan hakku. Öljyä. K: Hakku ja saha ja öljyä. M: Entäs sitten tuo vasara? K: Neljäntenä on vain käsi. M: Elikkä Jouko ottaa vasaran pois sitten ja ottaa käden. Jos siinä ei kerta vasaraa oo.

Keskustelun elementit peliympäristössä Bluemink, J., Hämäläinen, R., Manninen, T., & Järvelä, S. (2009).

Jokainen haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi

Jaetun ymmärryksen synty Tasapuolinen osallistuminen on tärkeää jaetun ymmärryksen synnylle Oppiminen tapahtuu jaetun ymmärryksen hakemisen kautta – siksi vuorovaikutuksen laatu on keskeisellä sijalla

Jaettu ymmärrys Jaettu ymmärrys ei koskaan voi olla täydellistä, mutta sen pitäisi olla riittävää tilanteen huomioiden Illuusio jaetusta ymmärryksestä Vastavuoroisuus on keskeistä jaetun ymmärryksen synnyssä, aito kuunteleminen ja vastaaminen siihen mitä toinen haluaa kuulla

Jack thinks he does not know what he thinks Jill thinks he does not know But Jill thinks Jack does know it. So Jill does not know she does not know that Jack does not know that Jill thinks that Jack does know and Jack does not know he does not know that Jill does not know she does not know that Jack does not know that Jill thinks Jack knows what Jack thinks he does not know Jack doesn’t know he knows and he doesn’t know Jill does not know. Jill doesn’t know she doesn’t know, and doesn’t know that Jack doesn’t know Jill does not know. They have no problems. Knots by R.D.Laing

Kontekstina monenpelaajan peliympäristö Miten virtuaalisia pelejä voidaan käyttää tietoisuustyökaluna – hoksauttamaan ryhmän vuorovaikutukseen liittyvistä asioista?  gate-demo

Omien käsitysten tarkastelu muiden näkökulmasta on älykkään toiminnan ja uusien ajatusten luomisen kannalta olennaista ja tukee syvällisen käsitteellisen ymmärryksen saavuttamista . Perspektiivinotto ja ulkoistaminen SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN PROSESSEJA

Tiedon jakaminen ja toiminnan koordinointi Kerroitko toiselle mitä tiedät ja ajattelet? Se on keskeistä yhteisöllisen ongelmanratkaisun onnistumisessa Ajatusten ulkoistaminen ja jaetun ymmärryksen saavuttaminen eivät vielä ole toiminnan koordinointia... vielä askel eteenpäin SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN PROSESSEJA

Pelinaikaiset vuorovaikutusprosessit Avun antaminen ja saaminen Saadun avun tulkinta ja soveltaminen Selittäminen Vahvistaminen Jaetut uskomukset Sinnikkyys Tiedon yhteinen rakentaminen Kognitiivinen konflikti Tilannetietoisuus (Veijola, 2008; Bluemink, Leinonen & Veijola, 2008)

Tavoitteena taito säädellä ryhmän toimintaa vuorovaikutuksen kautta Käyttäydymme eri tavoin eri tilanteissa  ei staattisia ryhmärooleja... sen sijaan - Voimme oppia tunnistamaan ryhmän vuorovaikutustilanteita ja säätelemään omaa toimintaamme ryhmässä - Voimme yrittää nähdä toisen asian toisen näkökulmasta ja sen kautta oppia säätelemään toisten ryhmäläisten toimintaa

Hyvä vuorovaikutus sisältää jaettua ymmärrystä. Jaettu ymmärrys vaatii tasapuolista ja vastavuoroista osallistumista. Tasapuolinen osallistuminen luo jokaisen omistajuutta yhteisestä asiasta. Tunne omistajuudesta johtaa sitoutumiseen. Sitoutuminen on välttämätöntä syvälliselle oppimiselle.  siksi sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää, meille jokaiselle! Mitä halusin sanoa...

...ja siksi opettajan tärkein tehtävä on luoda edellytyksiä ja tilanteita, jotka houkuttelevat osallistujat tehokkaaseen vuorovaikutukseen.

Keskustele Millaisia ryhmiä olet opettanut viime aikoina? Miten voisit kehitellä ryhmien roolia opetuksessa? Miten huomioit vuorovaikutustaitojen oppimisen sisältöjen lisäksi?  miettikää sekä lähi-että verkkotyöskentelytilanteita!

Lähteitä ja kirjallisuutta aiheesta Bluemink, J., & Järvelä,S. (2004). Face-to-Face Encounters as Contextual Support for Web-based Discussions in a Teacher Education Course. Internet and Higher Education , 7 (3), 199-215. Bluemink, J., Hämäläinen, R., Manninen, T., & Järvelä, S. (2009). Group-level analysis on multiplayer-game collaboration: How do the individuals shape the group interaction?��Accepted for publication��to the Journal of Interactive Learning Environments . Häkkinen, P. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_7/yhteisollinen_oppiminen.htm Järvelä, S. & Häkkinen, P. (2002). Web-based Cases in Teaching and Learning - the Quality of Discussions and a Stage of Perspective Taking in Asynchrounous Communication. Interactive Learning Environments, 10(1), 1-22. Järvelä, S. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_7/verkkovuorovaikutus.htm Leinonen, P., & Bluemink, J. (2008). The Distributed team members' explanations of the knowledge they assume to be shared.�� Journal of Workplace Learning 20 (1). Mäkitalo, K., Häkkinen, P., Järvelä, S. & Leinonen, P. (2002). The mechanisms of common ground in the web-based interaction. The Internet and Higher Education, 5(3), 247-265. Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena (2008). Toimittaneet Tiina Luokkanen, Piia Näykki, Niina Impiö & Essi Vuopala. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 9. University of Oulu. http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/dialogeja/teknologian_mahdollisuudet_ymmartavan_oppimisen_tukena.pdf Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (2006). Sanna Järvelä, Päivi Häkkinen, Erno Lehtinen (toim.). Helsinki : WSOY.

�ݺ�ߣ

Sosiaalisen vuorovaikutuksen mekanismit pienryhmissä: kontekstina peliympäristöt

Recommended

More Related Content

Viewers also liked (14)

Similar to Sosiaalisen vuorovaikutuksen mekanismit pienryhmissä: kontekstina peliympäristöt (20)

More from Harto Pönkä (20)

Sosiaalisen vuorovaikutuksen mekanismit pienryhmissä: kontekstina peliympäristöt