Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Harto PönkäPönkä, H. (2018). Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa. Teoksessa Veera Willman (toim.), Mediakasvatuksen käsikirja. Unipress, 2018. Saatavilla: http://www.unipress.fi/fi/media/124-mediakasvatuksen-kasikirja-9789515796059.html
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?Harto PönkäLuento Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskukselle (TOPIK), Opettaja luotsina -koulutus, 1.2.2016, Harto Pönkä, Innowise
Digitaalisuus osana opetusta 17.8.18Matleena LaaksoTarkempia ohjeita moniin mainittuihin verkon palveluihin: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?Harto PönkäLuento Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskukselle (TOPIK), Opettaja luotsina -koulutus, 1.2.2016, Harto Pönkä, Innowise
Digitaalisuus osana opetusta 17.8.18Matleena LaaksoTarkempia ohjeita moniin mainittuihin verkon palveluihin: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
DevelOPE: Esimerkkejä sosiaalisen median verkkopalveluistaHarto PönkäDevelOPE-hankkeen aloitustapaamisen tietoisku sosiaalisen median verkkopalveluista. http://develope.wordpress.com/
Verkko-opettajan asenne ja osaamisvaatimuksetTuija MarstioOpettajan asenteella on merkitystä! Tässä eOppimiskeskuksen webinaariin liittyvässä esitykksessä tuomme esille joitakin Laurean DigiTeamin kokemuksiin pohjautuvia näkemyksiä.
Webinaariesitys löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://seoppikoulutus.wordpress.com/2016/05/13/digimakupaloja-korkeakouluopettajille/
Ohjelmien ja verkkopalveluiden arviointi oppimisen ja opetuksen näkökulmasta...Harto PönkäOpiskeluympäristöt ja digitaalinen media -kurssin ryhmätyötehtävä 15.9.2008.
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Rantalainen: Voitonjaon mahdolli...Suomen YrittäjätSuomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Rantalainen: Voitonjaon mahdollisuudet, www.yrittajaristeily.fi
Oppiminen ja opetus 2000-luvullaTarmo ToikkanenDiaesitys opetuksen kehityksestä ja nykyajan vaatimuksista opetustyölle. Myös tiivis johdanto sosiaalisen median työkaluihin.
Wikit, blogit ja mikroblogitHarto PönkäHarto Pönkä 14.9.2009, Oppimisympäristöt ja viestintä -opintojakso, Edutool-maisteriohjelma, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (http://let.oulu.fi/), Oulun yliopisto
Sosiaalinen media yhteisöllisen tiedonrakentelun ja opetuksen avoimuuden mahd...Harto PönkäVirtuaalikorkeakoulupäivät 2009, Harto Pönkä ja Niina Impiö, 19.11.2009, Oulun yliopisto, Develope-hanke, http://develope.wordpress.com/
DevelOPE-hanke: Yhteisöllistä oppimista sosiaalisen median työkalujen avullaHarto PönkäDevelOPE-hankkeen esitys Oulun yliopiston Campus Futuruksen kesäseminaarissa 16.6.2009, Niina Impiö ja Harto Pönkä
Tekoälylukutaito ja tekoälyasetukseen liittyvät velvoitteet opetuksessaHarto PönkäEsitys Suomen Kansanopistoyhdistyksen webinaarissa 12.3.2025, Harto Pönkä, Innowise
Google Workspace for Education sopimukset ja ongelma: Google on myös rekister...Harto PönkäGoogle Workspace for Education DPIA-työpajan materiaali, 27.11.2024, Harto Pönkä, Innowise
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaHarto PönkäYleisöluento Oulussa, 7.5.2024, Harto Pönkä. Luento on osa Tulevaisuus ja toivo – EU Euroopan rakentajana -hanketta. Se tarjoaa näkökulmia Euroopan Unioniin kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Rahoittajana on Eurooppatiedotus ja koordinoijana Kvs-säätiö.
1. Mobiililaitteet ja sosiaaliset ohjelmat yhteisöllisen oppimisen tukena Haasteena toimivien periaatteiden yhdistäminen Harto Pönkä Piia Näykki, Jari Laru http://edtech.oulu.fi/ Department of Educational Sciences and Teacher Education University of Oulu
2. Esityksen sisältö Nykyaikainen oppimiskäsitys: ymmärtävä ja yhteisöllinen oppiminen sekä yhteisöllinen tiedonrakentaminen Yhteisölliset skriptit Verkko-oppimisympäristöt ja sosiaaliset ohjelmat Miten se tehdään: 3 case-tutkimusta Yhteenvetoa
3. Ymmärtävä oppiminen Käsitteellinen ymmärrys (asiantuntijuus) Ymmärrys koostuu käsitteistä ja niiden välisistä suhteista Liittyy tiettyyn asiakokonaisuuteen / alaan Ymmärtäminen näkyy mm. kykynä ratkaista ongelmia, suunnitella käsitteellisiä luomuksia, huomata säännönmukaisuuksia, laatia järkeviä argumentteja ja selityksiä sekä muodostaa analogioita. Opetuksen tulee perustua tietämisen prosessien tuntemiseen. (Piaget, 1978) Ihminen oppii etsimällä aktiivisesti tietoa ja rakentamalla uutta tietämystä ja ymmärrystä aiempien tietojensa ja uskomustensa pohjalta. Oppiminen = käsitteellistä muutosta
4. Yhteisöllinen oppiminen ” Tilanne , jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä. ” (Dillenbourg, 1999) Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen . Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta.
5. Yhteisöllinen tiedonrakentaminen Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005) Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen. Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)
7. Oppiminen yksin ja yhdessä Yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentaminen käynnistävät laadukkaita yksilöllisiä oppimisprosesseja. Vastavuoroinen oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa. Tulevaisuuden työtehtävissä työskennellään yhä enemmän tiedon parissa – yhdessä. Asiantuntijuus, asiantuntijayhteisöt, verkottuneet työyhteisöt
8. Yhteisölliset skriptit Kokoelma ohjeita, jotka määrittelevät, kuinka ryhmän jäsenet työskentelevät yhteisöllisesti ratkaistaakseen jonkin ongelman tai tehtävän. ”Käsikirjoitus”. Skriptit tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta. Skriptit integroidaan oppimisympäristöön, esim. verkko-oppimisympäristöön, sosiaaliseen ohjelmaan tai mobiiliohjelmaan. Tutkimuksissa todettu toimiviksi. Dillenbourg, 2002
9. Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista. Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting) Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta. Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin. Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin. Dillenbourg, 2002
10. Verkko-oppimisympäristöt Viime vuosiin asti verkko-oppimisympäristöt ovat olleet CSCL-tutkimuksen keskiössä. Verkko-oppimisympäristöjen suunnittelun tavoitteena on tyypillisesti tukea oppijoiden ajattelun prosesseja tukea käsitteellisten luomusten muodostamista yhteisöllisesti tarjota virtuaalinen tila oppijayhteisön toiminnalle Sekä onnistuneita ja epäonnistuneita sovelluksia. Opettajan/tuutoroiden toiminta ratkaisevassa asemassa. Oppimiskulttuurin muutos vaatii aikaa ja vaivaa! Scardamalia, 2004
11. Sosiaaliset ohjelmat Keskeistä yhteisöllisyys, käyttäjien tuottamat sisällöt, sosiaaliset verkostot, avoimuus, esteettömyys. Voidaan käyttää yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentamisen tukemiseen. Ohjelmia voidaan yhdistellä esim. RSS-syötteillä ja koostaa useista ohjelmista avoin virtuaalinen oppimisympäristö. Sosiaalisia ohjelmia käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Vielä beta-vaiheessa?
12. Esimerkkejä sosiaalisista ohjelmista Blogit – henkilökohtainen oppimisympäristö? Wikit Jaiku, Twitter Del.icio.us YouTube, Flickr IRC-Galleria Habbo Hotel FaceBook, FB:n miniohjelmat Sosiaaliset hakukoneet Muut web 2.0 –ohjelmat...
13. Mobiililaitteiden tuki oppimiselle Mahdollistaa mobiilin oppimisympäristön Koulun pihalla, luonnon keskellä, museossa, retkellä... Oppimisen tukeminen missä ja milloin vain? Verkkojen kantoalue, akkukesto, pieni näyttö ja näppäimistö.... Elinikäinen oppiminen: yksin, yhdessä? Kamerakännykät Kuvat ja niiden selitykset ovat käsitteellisiä luomuksia Kuviin yhdistyy alkuperäisen tilanteen muistoja, kokemuksia ja tunteita sekä fyysiset puitteet ja vallinnut sosiaalinen tilanne. Sharples, 2000; Scifo, 2005
14. Case 1: Käytäntöyhteisön tukeminen mobiilin oppimisympäristön avulla Maantieteellisesti hajautunut työyhteisö (n=10). Välineet: PocketPC-kämmenmikrot ja FLE3mobile –oppimisympäristö. Tavoite: tiedonjakamisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen oppimisen lisääminen. Aineisto: lokitiedot ja testihenkilöiden haastattelut. Analyysi: tilastollinen analyysi ja verkostoanalyysi. Goman & Laru, 2003; Laru & Järvelä, 2008
15. Case 1: Käytäntöyhteisön tukeminen mobiilin oppimisympäristön avulla Tuloksia: FLE3mobile –oppimisympäristön käyttö oli vähäistä. Yhteisön jäsenillä ei ollut todellista tarvetta virtuaaliselle yhteisölliselle työskentelylle. Yhteisön sosiaalisia rakenteita ei voi siirtää sellaisenaan virtuaaliseen oppimisympäristöön, vaan ne rakentuvat siellä uudestaan. Kämmenmikroista tuli testihenkilöille tärkeitä henkilökohtaisia työvälineitä. Goman & Laru, 2003; Laru & Järvelä, 2008
16. Case 2: Mobiililaitteilla tuettu yhteisöllinen oppiminen Koululuokka (n=22) Pikku-Syötteen luontopolulla, työskentelivät 2-3 hengen ryhmissä. Välineet: Nokia 3650 -kamerakännykät, Lehtiset-sovellus, jolla välitettiin yhteisöllinen skripti sekä oppilasryhmien luomat multimediaviestit. Tavoitteet: Selvittää, miten mobiililaitteilla voidaan tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista avoimessa oppimisympäristössä. Testata ja kehittää mobiililaitteilla tuettua yhteisöllisen oppimisen pedagogista mallia (design-tutkimus). Aineisto: Alku- ja loppukyselyt, käsitekartat, keskustelujen nauhoitukset, ”lehtiset”. Analyysi: sisällönanalyysi ja tilastollinen analyysi Pönkä, 2008
17. Case 2: Mobiililaitteilla tuettu yhteisöllinen oppiminen Tuloksia: Keskustelut etenivät pedagogisen mallin mukaisesti. Käsitekartoissa havaittu muutos oli yhteydessä sekä tehtävänaikaisen aktiivisen keskustelun että yhteisöllisyyden kokemuksen kanssa. Käsitteellisen muutoksen kannalta näytti olevan tärkeää, että asiakokonaisuuteen liittyviä ongelmia ratkaistiin useiden tehtävien aikana erilaisissa konteksteissa. Pönkä, 2008
18. Case 3: Mobiililaitteet ja web 2.0 –ohjelmat työvälineinä Edufeed-kurssilla Yliopisto-opiskelijat (n=22), työskentelivät 4-5 hengen ryhmissä 3 kk kestäneellä kurssilla. Välineet: blogit, wiki, RSS-lukija, tiedostonjako-ohjelmia, Nokia N73 –kamerakännykät. Tavoite: selvittää, kuinka sosiaalisen webin sovelluksia voidaan käyttää yhteisöllisen oppimisen tukemisessa. Aineisto: ryhmätilanteiden videoinnit, kyselyt, haastattelut, ohjelmien lokitiedostot. Analyysi: kesken Järvelä, Näykki, Laru, & Luokkanen, 2007
19. Case 3: Mobiililaitteet ja web 2.0 –ohjelmat työvälineinä Edufeed-kurssilla Alustavia tuloksia: Näyttää siltä, että käsitteellisten luomusten rakentaminen ja jakaminen tuki opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista. Työskentely johti opiskelijoiden itseohjautuvuuteen, mikä näkyi oman ymmärryksen selittämisenä ja kehittämisenä. Opiskelijat kokivat kuvien ja niiden selitysten tuottamisen haastavana. Työskentelymalli, jossa käytettiin sosiaalisia ohjelmia ja mobiililaitteita yhdessä yhteisöllisen oppimisen tukemiseen ja ohjaamiseen, toimi. Järvelä, Näykki, Laru, & Luokkanen, 2007
20. Yhteenvetoa: Toimivat periaatteet... Oppimisteoreettinen pohja Teknologian tuki yhteisölliselle oppimiselle ja tiedonrakentamiselle Yhteisölliset skriptit Tukevat, ohjaavat ja jäsentävät yhteisöllistä työskentelyä Integroitavissa eri välineisiin ja ohjelmiin Verkko-oppimisympäristöt Yhteisöllisen työskentelyn virtuaalinen työtila Sosiaaliset ohjelmat: Avoimuus, verkottuneisuus, integroitavuus, modulaarisuus Mobiililaitteet: Ajasta ja paikasta riippumattomuus (?) Verkkoyhteys, kamera, muut ominaisuudet
21. ...ja niiden yhdistäminen Hajautettu ja sulautettu oppimisympäristö: eri välineet ja ohjelmat osana yhtenäistä oppimisympäristöä. Tarvitaan uudenlaisia ”verkko-oppimisympäristöjä”, joihin voidaan liittää sosiaalisia ohjelmia, ja jotka mahdollistavat avoimen virtuaalisen oppimisympäristön. Tietokoneet ja mobiililaitteet ovat vain erilaisia välineitä, joilla virtuaalista oppimisympäristöä voidaan käyttää. Tarvitaan ohjelmien välisiä yhteisiä standardeja (esim. RSS) Keskeistä oppimisen ja vuorovaikutuksen prosessien tukeminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppimismallit. Tarvitaan soveltavaa, kriittistä tutkimusta.