Design-tutkimusHarto PönkäEsitys design-tutkimuksesta Oulun yliopiston KASOPE:n tutkimuskurssi II:lla 15.2.2008. Pohjautuu design-tutkimuksella tehtyyn graduun.
Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-finalMerja BautersTiedonhankinta- ja osallistumisnäkökulman sijaan ”tiedonluomisnäkökulma”
oppimiseen. Vuorovaikutus työstettävien kohteiden ja tuotosten kehittämisen kautta, ei vain ihmisten välinen vuorovaikutus (“dialogisuus”) tai ihmisen mielen
prosessit (“monologisuus”)
Triadinen rakenne: kehitettävä kohde välittää yksilöiden (1.)
vuorovaikutusta toisten kehittäjien kanssa (2.) siten että kohde tarkoitettu
ja muokattu jatkokäyttöön ja –käyttäjille (3.)
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka VartiainenTieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin -kurssin 2014 demo 10. Yhteenvetoa muodostuneista oppimisen kohteista, välineistä sekä yhteisöistä.
Wikit, blogit ja mikroblogitHarto PönkäHarto Pönkä 14.9.2009, Oppimisympäristöt ja viestintä -opintojakso, Edutool-maisteriohjelma, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (http://let.oulu.fi/), Oulun yliopisto
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Rantalainen: Voitonjaon mahdolli...Suomen YrittäjätSuomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Rantalainen: Voitonjaon mahdollisuudet, www.yrittajaristeily.fi
Oppiminen ja opetus 2000-luvullaTarmo ToikkanenDiaesitys opetuksen kehityksestä ja nykyajan vaatimuksista opetustyölle. Myös tiivis johdanto sosiaalisen median työkaluihin.
Ohjelmien ja verkkopalveluiden arviointi oppimisen ja opetuksen näkökulmasta...Harto PönkäOpiskeluympäristöt ja digitaalinen media -kurssin ryhmätyötehtävä 15.9.2008.
Yksin, yhdessä vai jaetusti? Oppimisen haasteet tulevaisuudessa Harto PönkäProfessori Sanna Järvelän esitys DevelOPE-seminaarissa 24.3.2009. Lisätietoja: http://develope.wordpress.com/2009/03/17/seminaari-35-oppiminen-taitoa-vai-tahtoa/
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka VartiainenTieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin -kurssin 2014 demo 10. Yhteenvetoa muodostuneista oppimisen kohteista, välineistä sekä yhteisöistä.
Wikit, blogit ja mikroblogitHarto PönkäHarto Pönkä 14.9.2009, Oppimisympäristöt ja viestintä -opintojakso, Edutool-maisteriohjelma, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (http://let.oulu.fi/), Oulun yliopisto
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Rantalainen: Voitonjaon mahdolli...Suomen YrittäjätSuomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Rantalainen: Voitonjaon mahdollisuudet, www.yrittajaristeily.fi
Oppiminen ja opetus 2000-luvullaTarmo ToikkanenDiaesitys opetuksen kehityksestä ja nykyajan vaatimuksista opetustyölle. Myös tiivis johdanto sosiaalisen median työkaluihin.
Ohjelmien ja verkkopalveluiden arviointi oppimisen ja opetuksen näkökulmasta...Harto PönkäOpiskeluympäristöt ja digitaalinen media -kurssin ryhmätyötehtävä 15.9.2008.
Yksin, yhdessä vai jaetusti? Oppimisen haasteet tulevaisuudessa Harto PönkäProfessori Sanna Järvelän esitys DevelOPE-seminaarissa 24.3.2009. Lisätietoja: http://develope.wordpress.com/2009/03/17/seminaari-35-oppiminen-taitoa-vai-tahtoa/
DevelOPE: Esimerkkejä sosiaalisen median verkkopalveluistaHarto PönkäDevelOPE-hankkeen aloitustapaamisen tietoisku sosiaalisen median verkkopalveluista. http://develope.wordpress.com/
Erityis- ja vaativan tason palveluiden uudistaminenTHL2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Päivi Petrelius
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Criteria of Peer Learning (FINNISH)Sarah LandThe SYNERGY Induction to Pedagogy programme was created by project partners, with the aim of helping micro-enterprise owners using the SYNERGY Exchange platform, to engage in peer-to-peer learning opportunities. This training programme comprises six modules and is delivered over 5 hours through a series of video lectures and PowerPoints which have been written, developed and recorded by project partners.
These modules provide micro-enterprise owners with a sound understanding of the basics in relation to e-didactics, quality criteria of peer-learning, evaluation of online learning resources and online learning environments, producing quality learning resources for peers and other knowledge that has helped them to become competent and confident online peer-educators. This module is entitled ‘Criteria of Peer Learning’ and provides content which relates to peer learning and offers an introduction to peer learning models.
These slides are available in English, Finnish, German, Greek, Italian and Romanian.
Ilmiöjakson suunnittelu lukiossaAnne RongasIlmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Tekoälylukutaito ja tekoälyasetukseen liittyvät velvoitteet opetuksessaHarto PönkäEsitys Suomen Kansanopistoyhdistyksen webinaarissa 12.3.2025, Harto Pönkä, Innowise
Google Workspace for Education sopimukset ja ongelma: Google on myös rekister...Harto PönkäGoogle Workspace for Education DPIA-työpajan materiaali, 27.11.2024, Harto Pönkä, Innowise
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaHarto PönkäYleisöluento Oulussa, 7.5.2024, Harto Pönkä. Luento on osa Tulevaisuus ja toivo – EU Euroopan rakentajana -hanketta. Se tarjoaa näkökulmia Euroopan Unioniin kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Rahoittajana on Eurooppatiedotus ja koordinoijana Kvs-säätiö.
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinotHarto Pönkä
Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn vaiheistaminen
1. DevelOpe-seminaari 17.2.2009 Minna Pesonen, tutkija Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn vaiheistaminen Research has been supported by a grant by Finnish Cultural Foundation
2. Tutkimuskonteksti Kansainvälinen CSCL ( Computer Supported Collaborative Learning) (4,5 ECTS) – verkkokurssi (2005) Korkeakouluopiskelijat (N=53) Bergen (Norja) Drexel (USA) Oulu, Turku, Tampere, Helsinki, Rovaniemi Kurssiympäristö Discendum Optima Pienryhmätyöskentelyä 6-10 hengen heterogeenisissä ryhmissä (6 pienryhmää) Neljä tuutoria Neljä keskustelua edellyttävää kurssitehtävää 12 viikon aikana .
3. Työskentelyn pedagoginen struktuuri* Osallistujaroolit Evaluator Group member Starter Wrapper Tutor Tehtävärakenne Scaffolding-idea Avoimet tehtävät Aikataulu 2-3 viikon työskentelysyklit * ns. macro script; communication oriented script; epistemic collaboration script Resurssit Tieteelliset artikkelit Asiantuntijavideoleikkeet Tehtävänannot ja yleiset keskustelu-alueet Optimassa
4. Tutkimusaineisto- ja aineistonkeruu Observointi tuutorin roolissa kurssin ajan Optima-ympäristö Keskusteluviestit 1231 kpl Online-kyselyt (143 vastausta) Kerätty tehtävien päätteeksi Stimulated recall-haastattelut (10 kpl) Tehty kurssin päätteeksi Edustajat jokaisesta verkkoryhmästä
5. Opetuksen suunnittelu- pedagoginen lähtökohta Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti opetus toteutetaan tai viitekehykseen oppimisprosessin etenemisen vaiheista sekä siitä, kuinka oppiminen tulisi järjestää (vrt. Bransford, Brown & Cocking, 1999). Pedagoginen strukturointi viittaa lähestymistapaan, jonka perusideana on kuvata oppimisprosessin rakenne (struktuuri) , jossa määritellään oppimisprosessiin liittyviä osa-alueita (esim. opiskelijaryhmän koko, roolijako), oppimisen tukena hyödynnettävät työkalut ja vuorovaikutusvälineet, oppimistehtävän luonne ja oppimisprosessia tukeva skripti (“käsikirjoitus”).
6. Pedagogisista malleista strukturointiin “ Structuring approaches aim to create favourable conditions for learning by designing and scripting the (learning) situation before the interaction begins”. (Jermann 2004)
8. Erilaiset oppimistilanteet- erilaiset skriptit A script is a more detailed and more explicit didactic contract between the teacher and the group of students regarding their mode of interaction” ( Dillenbourg 2004) Macro scripts/micro-scripts External scripts/internal scripts Content oriented (epistemic)/ communication oriented (social) scripts (ks. esim. Kobbe et. al. 2007; Hämäläinen 2008; Schellens et. al. 2007) ”
10. Yhteisöllisen skriptin viitekehyksen määrittelyä Components Mechanisms participants group formation groups task distribution roles sequencing activities resources (Kobbe, L. et. al. 2007)
11. Yhteisöllisen skriptin osatekijät (components) 1. Osallistujat ( participants ) määrittelee montako osallistujaa tarvitaan toiminnan onnistumiseksi esim. toimintaan tarvitaan vähintään 2 osallistujaa (3 osallistujaa on suositusmäärä) mikäli osallistujamäärä on riippuvainen resursseihin, rooleihin tms. nähden, voi määrittää esim. seuraavasti : Vähintään 2 osallistujaa (3 osallistujaa on suositusmäärä) jokaiseen xxx.
12. Yhteisöllisen skriptin osatekijät (components) 2. Ryhmät ( groups ) määrittelee millaisia ryhmiä hyödynnetään, esim. asiantuntijaryhmä, noviisiryhmä . 3. Roolit ( roles ) määrittelee mahdolliset roolit (esim. kysyjä/selittäjä/ puheenjohtaja /sihteeri /tuutori) ja niihin liittyvät vastuut ja tehtävät
13. Yhteisöllisen skriptin osatekijät (components) 4. Toiminnot ( activities ) määrittelee mitä toimintoja osallistujien on määrä tehdä työskentelyn aikana esim. osallistujat osallistuvat keskusteluun tiivistäen, vertaillen, kritisoiden rakentavasti, argumentoiden…. Huom! Verkkokeskusteluissa hyvä antaa tarkka tehtävänanto. Yleisohje ” Keskustellaan asiasta X ” ei välttämättä johda haluttuun tulokseen ja tällainen keskustelu vaatii myös paljon tukea tuutorilta
14. Yhteisöllisen skriptin osatekijät (components) 5. Resurssit ( resources ) määrittelee materiaalit/tavarat/tarvikkeet, jotka on valmistettava/hankittava osallistujille ennen toiminnan alkua esim. x määrä artikkelikopioita jaetaan osallistujille, x määrä tehtävänantoja jaetaan osallistujille
15. Yhteisöllisen skriptin mekanismit (mechanisms) 1. Ryhmän muodostaminen ( group formation ) määrittelee kuinka osallistujaryhmät muodostetaan esim. ryhmäkoko ( min/max/suositus), ryhmien määrä ( min/max/suositus ), ryhmän rakenne (ekspertit/noviisit jne.)
16. Yhteisöllisen skriptin mekanismit (mechanisms) 2. Tehtävien jakaminen ( task distribution ) kuvaa miten skriptin eri osatekijät (esim. resurssit ja roolit) jaetaan osallistujille pohditaan esim. miten toiminta etenee jos olet suunnitellut hyödyntäväsi 3 eri roolia työskentelyssä, mutta ryhmässä on 4 jäsentä
17. Yhteisöllisen skriptin mekanismit (mechanisms) 3. Toimintojen vaiheistaminen ( sequencing ) kuvaa missä aikajärjestyksessä toiminta etenee antaa tarvittavat tiedot skriptin etenemisestä, toiminnan alkamisesta ja päättymisestä, toimintojen mahdollisesta toistumisesta, ryhmien välisen yhteistoiminnan ajoituksesta jne.
18. Neljä näkökulmaa opetuksen suunnitteluun 1. Yksinkertainen suunnitelma ja toteutus helpottaa oppimistilanteen hallintaa Yksinkertainenkin toteutus vaatii suunnittelua Varasuunnitelma Muutokset prosessin aikana Koordinoinnin minimointi 2. Havainnollista ja mallita työskentelyä Anna konkreetti esimerkki mitä osallistujilta odotetaan työskentelyn aikana Havainnollista monipuolisesti (tekstin lisäksi/sijaan ääntä, kuvaa…) Anna tehtävistä tai tehtävissä odotettavasta vuorovaikutuksesta esimerkki, esim. näytä aikaisemmat tehtävät, mallinna vuorovaikutusta omalla esimerkilläsi
19. Neljä näkökulmaa opetuksen suunnitteluun 3. Ryhmätyöskentely vaatii suunnittelua Motivointi ja tavoite Orientointi ja tutustuminen Osallistujien taustojen huomiointi Ryhmäkoko Vuorovaikutuksen tukeminen 4. Tehtävärakenne vuorovaikutuksen taustalla Tehtävätyyppi- tehtävän on vaadittava yhteisöllistä ponnistelua, vastavuoroista toimintaa Suunta helposta haastavaan- tuutorin tuen asteittainen vähentyminen ” Choosing the appropriate level of coercion is the oldest educational trade-off.” (Dillenbourg 2004)
20. Lähteitä Dillenbourg, P. 2004 . Overscripting CSCL: The risks of blending collaborative learning with instructional design . Teoksessa P.A. Kirschner (Toim.) Three worlds of CSCL.Can we support CSCL . Heerlen: Open Universitet Nederland, 61-91. Dillenbourg, P. & Jermann, P. (2006) A model for designing CSCL scripts . Teoksessa F.Fischer, H., Mandl, J. Haake, & I. Kollar (Toim.) Scripting Computer Supported Communication of Knowledge: Cognitive, Computational and Educational Perspectives New York:Springer. Jermann, P.R. (2004). Computer Support for Interaction Regulation in Collaborative Problem-Solving. Doctoral Dissertation. University of Geneva.
21. Lähteitä Hämäläinen, R. 2008. Designing and investigating pedagogical scripts to facilitate computer supported collaborative learning. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos (väitöskirja) Kolbe, L., Weinberger, A., Dillenbourg, P., Harrer, A. Hämäläinen, R., Häkkinen, P. & Fischer, F. 2007. Specifying computer-supported collaboration scripts. Computer-Supported Collaborative Learning 2:211–224 ( http://www.springerlink.com/content/6286w8235q818664/fulltext.pdf ) viitattu 9.2.3009 Schellens, T., Van Keer, H., De Wever, B. & Valcke, M. 2007. Scripting by assigning roles: Does it improve knowledge construction in asynchronous discussion groups? Computer-Supported Collaborative Learning 2: 225-246.