Uusiutuvaa tankkiin - Suomen Bioauto OyVihreä Sivistys- ja Opintokeskus VisioBioliikenneillassa keskusteltiin liikenteen eri energiavaihtoehdoista nyt ja tulevaisuudessa.
Keskustelemassa olivat eurovaaliehdokkaat:
Riitta Myller, kansanedustaja (SDP)
Sinikka Torkkola, tutkijatohtori (Vas.)
Oras Tynkkynen, kansanedustaja (Vihr.)
Tilaisuudessa kerrottiin liikenteen eri energiavaihtoehdoista ja niiden kilpailukyvystä. Tämän lisäksi Suomen Bioauto Oy:n toimitusjohtaja Petri Villa kertoi biokaasuautoista, alan trendeistä, tankkausverkoston nykytilanteesta sekä esteistä ja mahdollisuuksista alan kehittymiselle ja verkoston laajenemiselle Pirkanmaalla ja koko Suomessa.
Tilaisuuden juonsi kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi (Vihr.)
Tilaisuus löytyy Vision Bambuser-kanavan sivulta: www.bambuser.com/channel/opintokeskusvisio.
Tapahtuman järjestivät Tampereen ja Lempäälän vihreät yhdessä Visio – Vihreä sivistysliitto ry:n kanssa.
Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista Maa- ja metsätalousministeriöEsiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista -Gaia ja PTT
Anne Tolvanen: Hiilikompensaatiojärjestelmän kehittäminenNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksiSuomen LähienergialiittoRaimo Lovion esitys Energiaviraston Uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä 21.1.2020
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoitteluEspoon ympäristökeskusSuomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan Jyri Seppälän esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Helen hiilineutraaliksi 2035HelenHelenin ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolosen esitys Helenin keinoista hiilineutraalin energiantuotannon toteuttamiseksi.
Jaana Pelkonen: Hiilineutraalius ja resurssiviisaus energia- ja aluetaloudessaSitra / Ekologinen kestävyysJaana Pelkosen esitys Keski-Suomen energiapäivillä 10.2.2015 energiahuollosta ja aluetaloudesta.
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaSitra / Ekologinen kestävyysTiina Kähön esitys Arkadia IV Energiateemapäivässä 2.10.2014.
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Sitra / Ekologinen kestävyysUusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksiSuomen LähienergialiittoRaimo Lovion esitys Energiaviraston Uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä 21.1.2020
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoitteluEspoon ympäristökeskusSuomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan Jyri Seppälän esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Helen hiilineutraaliksi 2035HelenHelenin ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolosen esitys Helenin keinoista hiilineutraalin energiantuotannon toteuttamiseksi.
Jaana Pelkonen: Hiilineutraalius ja resurssiviisaus energia- ja aluetaloudessaSitra / Ekologinen kestävyysJaana Pelkosen esitys Keski-Suomen energiapäivillä 10.2.2015 energiahuollosta ja aluetaloudesta.
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaSitra / Ekologinen kestävyysTiina Kähön esitys Arkadia IV Energiateemapäivässä 2.10.2014.
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Sitra / Ekologinen kestävyysUusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
CAP-uudistusta koskeva infotilaisuus luonnoksista hallituksen esityksiksi Maa- ja metsätalousministeriöCAP-uudistusta koskeva infotilaisuus 14.6.2022luonnoksista hallituksen esityksiksi
Mikael Wigell: Geoeconomic Trend OutlookMaa- ja metsätalousministeriöGreat power rivalry is accelerating in the economic domain as states view economic interdependencies as vulnerabilities and gear up for competition through new means of economic intervention. This is shifting the global economy from market capitalism toward more strategic and state-directed capitalism. States are increasingly using their economies as strategic weapons through sanctions and other policies. The global economy is becoming fragmented as economic networks decouple and competing spheres of influence emerge, potentially leading to a new Cold War dynamic or "balkanization" of the global economy. Western sanctions against Russia over Ukraine are having significant economic effects on both Russia and the global economy through commodity market disruptions and inflationary pressures.
Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossaMaa- ja metsätalousministeriöJyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa
Tomasz Kozluk: Global development and Impacts of the war in UkraineMaa- ja metsätalousministeriöThe document discusses the economic impacts of the war in Ukraine. It notes that while global activity was picking up, confidence has declined due to the war. Russia is facing high inflation and a sharp drop in commercial links. Commodity prices have surged since the war began. Inflationary pressures are broadening in many countries. The war is weakening global growth and increasing inflation. A large refugee crisis is also underway in Eastern Europe as many Ukrainians flee the war.
Paula Horne: Impact of the Russian war on forest sector.pdfMaa- ja metsätalousministeriöThe document discusses the impact of the Russian war in Ukraine on the Finnish forest sector. It finds that Russian wood imports, which previously made up 75% of Finland's imported wood, have been cut off due to sanctions and export bans. This has increased demand for domestic Finnish wood and prompted companies to seek alternative wood sources from countries like Lithuania and Sweden. Rising energy and material costs also threaten to reduce profits for some forest industry producers in the coming years. The document analyzes trends in wood prices, exports, and the substitution of fossil materials with wood to meet growing demand.
EU:n metsäkatolakialoite 17.11.2021 Maa- ja metsätalousministeriöMMM:n sidosryhmäkeskustelussa 10.12.2021 esitetyt kalvot, laatija neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen, MMM
2. Pikakertaus
historiaan
● ᾱö avautui 2018 SLL:n hallinnoimana
hiilijalanjäljen hyvityspalveluna.
● ᾱö 1.0. yksityishenkilöille suunnattu
kauppapaikka. Koneen Säätiön rahoitus 2018.
● Vuonna 2019 Matkalla hiilineutraaliksi selvitys.
● ᾱö 2.0. yrityksille ja organisaatioille.
Kehitystyötä yritysten tuella 2019-2020.
● 2020 lopulla muuttui yritykseksi; ᾱö Oy
● Tuotamme soiden ja metsien hiilivarastojen
säilyttämiseen ja kasvattamiseen perustuvia
kompensaatiota.
4. Riskejä
- Kopensaatioiden tarjoamisessa
perusperiaatteet ovat vaarassa jäädä
toteutumatta. Markkinat villiintymässä.
- Jos hiilivarastoa ei ole, tai se on
lyhytikäinen, kaikki sidottu hiili palautuu
pian takaisin ilmakehään, eli
kompensaatio kumoutuu. Kyse on vale-
kompensaatiosta.
- Esim. taimien istutus talousmetsiin ja
lannoitus eivät lisää pitkäaikaisia
hiilivarastoja, eli ne eivät vähennä
ilmakehän hiiltä, eikä niitä pidä lukea
kompensaatioiksi.
5. Avainsanat
1. Aito hiilen poisto ilmakehästä / ilmaan pääsyn esto.
2. Pysyvyys, hiili pysyy poissa ilmakehästä vähintään satojen vuosien
perspektiivillä!
3. Lisäisyys, eli C-poisto ilmakehästä ei tapahtuisi ilman
kompensaatiotoimia.
4. Ilmakehän hiilen vähennystä ei saa laskea kahdesti.
5. Ja jo ennen kompensointia päästöjen tuottajan onvähennettävä
päästöjään – nykymäärää päästöjä ei voi kompensoida millään
keinoilla!
6. Keskeiset viestit
Kompensaatiotoimijat tarvitsevat alan uskottavuuden vuoksi välttämättä
sääntelyä, kehikon, jossa kompensaatioina voi tuottaa ja myydä vain aitoja
kompensaatioita. Tämä ei voi olla pelkästään toimijoiden omavalvonnan varassa.
Suomi tarvitsee välttämättä kaksoislaskennan poistavan
kompensaatiorekisterin (valtion itse tekemä kaksoislaskenta tekee nyt
useimmat merkittävät kotimaiset kompensaatiot mahdottomiksi).
Suomessa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tuottaa aitoja, lisäisiä
kompensaatioita. Siksi kompensaatiosta voi muodostua merkittävää
liiketoimintaa, lisää työllisyyttä ja todellisia ilmastohyötyjä. Tähän ei
kuitenkaan päästä, jos markkinoiden villi maailma pilaa alan uskottavuuden.
Kompensaatioista voi kehittyä tärkeä keino sopeuttaa yhteiskuntaa uusiin
olosuhteisiin, joissa väistämättä osa vanhoista toimialoista katoaa. Esimerkiksi
turpeenkaivun loppuessa, pääosin samat koneet ja henkilöt voivat työllistyä
samoilla seuduilla lähivuosikymmeniksi ennallistamaan soita. Olemme
käytettävissä…
7. Photo: Ari Aalto
Kiitos!
ristosulkava3@gmail.com, 040-5456472
- ᾱö tuottaa kompensaatioita kahdella tavalla:
1. Ennallistamalla soita ja
2. Suojelemalla pysyvästi vanhoja metsiä
Molemmissa kompensaatiotavoissamme hiilen sitoutumista merkittävämpää on
estää hiilen poistuminen varastoistaan, pysyvästi.
Ylikompensoimme – varmuuden vuoksi – ennallistamisessa yli 2x ja
metsäkompensaatioissa yli 3x, eli laskemme tuotetuiksi kompensaatioksi vain
puolet-kolmasosan toimilla vähennetyistä C-päästöistä.
Toimimme vain kohteilla, joille ei muuten kohdistu C-päästöä vähentäviä toimia.