Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessaFinnish Society on Media EducationMediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Jotain rajaa? - lasten arkaluonteiset tiedot digitaalisessa mediassaLastensuojelun KeskusliittoJotain rajaa? - lasten arkaluonteiset tiedot digitaalisessa mediassa. Erityisasiantuntija Kirsi Pollari, Lastensuojelun Keskusliitto. Esitetty seminaarissa Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa 14.3.2016.
Lapset ja nuoret netissäPauliina MäkeläPispan koulun vanhempainyhdistyksen vanhempainilta otsikolla
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin käyttö
12.2.2014 klo 18.00 - 19.30 Pispalan koulun juhlasalissa.
Pauliina Mäkelä, "sosiaalisen median kiltteyden lähettiläs" tulee illan alustajaksi. Kannustava ja innostava puheenvuoro sekä ratkaisukeskeinen keskustelu osallistujien kesken sisältää mm. tietoa lasten ja nuorten netin käytöstä sekä netin monista myönteisistä mahdollisuuksista. Illassa käsitellään myös nettikiusaamista ja mm. WhatsApp-palvelua sekä kodin että koulun kannalta. Mukaan voi ottaa oman koululaisensakin. Tarkoitus on keskustella netin myönteistä puolista, kun aiemmin syksyllä on jo käsitelty netin vaaroja ja ikäviä puolia.
Pauliina Mäkelä on perustanut sosiaalisen median koulutusyrityksen Kinda Oy:n.
Hän on kirjoittanut Metropolian kulttuurin ja luovan alan 26.2.2013 julkaisemassa "Somepentujen käsikirja - rekrytointi- ja selviytymisvinkkejä sosiaalisen median sokkeloihin "-mikrokirjassa otsikolla "Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä". Lisätietoa ja aineistoja http://kinda.purot.net/.
Buffetti ennen tilaisuuden alkua auki klo 17.30 - 18.00.
Ruudulla-kyselyn tuloksetFinnish Society on Media EducationRuutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Mediakasvatusnäkökulmaa vihapuheen vastaiseen työhön nuorisotyössäFinnish Society on Media EducationLuento Nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa Helsingissä 2.3.2017.
Lasten ja nuorten mediapäivä -tutkimus (2019)AikakausmediaLataa tutkimus: http://www.aikakausmedia.fi/tietoa-tutkimuksia/lasten-ja-nuorten-mediapaeivae/
Miltä näyttää lasten ja nuorten mediankäyttö vuonna 2019? Mitä kanavia suositaan ja millaiset sisällöt kiinnostavat?
Aikakausmedia selvitti yhdessä Inspiransin ja Taloustutkimuksen kanssa 7–15-vuotiaiden mediankäyttötottumuksia sekä vanhempien asennoitumista siihen. Tutkimuksessa oli kaksi osaa: kvalitatiiviset haastattelut lasten ja nuorten parissa sekä kvantitatiivinen kyselytutkimus verkossa.
Tutkimuksessa käsitellyt kokonaisuudet olivat:
1. Käytetyt mediat ja välineet
2. Mediamotiivit ja tarpeet
3. Mediasisältöjen kuluttamisen tavat
4. Mediankäyttäjätyypit
5. Lukeminen, aikakauslehtisuhde ja kodin mediakasvatus
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Kuusan koulun ...Pauliina MäkeläMaanantaina 20.4.2015 Kuusan koulu, Laukaa
Vanhempainillan luento aiheesta
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
Mukana Lasten mediabarometri 2013- ja EU Kids Online 2014 -tutkimusten tuloksia, netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
Kansallinen Nuorisotutkimus 2014: Uusi kuluttaja - Julkaisutilaisuuden esitys15/30 ResearchKansallinen Nuorisotutkimus 2014 julkaistiin Helsingin Katajanokan SES Auditoriossa 9.9.2014. Tutkimuksesta kertoivat 15/30 Researchin Pauli Komonen ja Enna Leminen, joiden esitysmateriaali ohessa. Tutkimuksen lehdistötiedotteen löydät täältä: http://www.1530.fi/2014/09/kansallinen-nuorisotutkimus-2014-nuori-kuluttaja-viihtyy-verkossa/
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen Myllylän kouluPauliina MäkeläLapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen
- mediakasvatusluento torstaina 18.2.2016 Myllylän koulu, Orimattila
Luennoitsijana viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä, Kinda Oy (http://kinda.fi/)
Mediakasvatusluento sisältää mm.
* Lasten mediabarometri 2013- ja Net Children Go Mobile 2014 (11-16–vuotiaat: Belgia, Tanska, Italia, Irlanti, Portugali, Romania ja Iso-Britannia) -tutkimusten tuloksia.
* Netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
* Diginatiivit, Y-sukupolvi (1980–1990-luvuilla syntyneet)
* Z-sukupolvi (Vuoden 2000-luvun jälkeen syntyneet)
* Sukupolviäly
* Median käytön sääntöjä
* Pelien positiiviset vaikutukset
* Median parissa vietetty liiallinen aika
* Digitaalinen jalanjälki
* Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä
* WhatsApp
* Snapchat
* Instagram
* Periscope
* Sosiaalisen median palveluita
* Vinkkejä
* Linkkejä
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Kauttuan koulu...Pauliina MäkeläKeskiviikkona 8.4.2015 Eurassa Kauttuan koululla
vanhempainillan luento aiheesta
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
Mukana Lasten mediabarometri 2013- ja EU Kids Online 2014 -tutkimusten tuloksia, netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen Hattulan kirjastoPauliina MäkeläMediakasvatusluento Hattulan kirjasto, Hattula 25.11.2015
Luennoitsijana sosiaalisen median kouluttaja Pauliina Mäkelä, Kinda Oy (http://kinda.fi/)
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen
Mukana mm.:
* Lasten mediabarometri 2013- ja Net Children Go Mobile 2014 (11-16–vuotiaat: Belgia, Tanska, Italia, Irlanti, Portugali, Romania ja Iso-Britannia) -tutkimusten tuloksia.
* Netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
* Diginatiivit, Y-sukupolvi (1980–1990-luvuilla syntyneet)
* Z-sukupolvi (Vuoden 2000-luvun jälkeen syntyneet)
* Sukupolviäly
* Median käytön sääntöjä
* Pelien positiiviset vaikutukset
* Median parissa vietetty liiallinen aika
* Digitaalinen jalanjälki
* Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä
* WhatsApp
* Snapchat
* Instagram
* Periscope
* Sosiaalisen median palveluita
* Vinkkejä
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissaTHLLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Kati Honkanen, projektipäällikkö, THL.
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpediaEsityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
Sosiaalinen media nuoren elämässä - vanhempainiltaOskari UotinenVaasan lyseon lukion opiskelijoiden vanhemmille pidetty luento nuorten netinkäytöstä ja mediakasvatuksesta.
Ilta-Sanomien Internet-sivustojen lukijoiden kommentit koulupuukotusilmiön ra...SannJokIlta-Sanomien Internet-sivustojen lukijoiden kommentit koulupuukotusilmiön rakentajina vuosina 2012–2013
Kooste neljän uutisoinnin kommenteista IS 2012 - 2013
Nostettu eniten esille tulleet asiat/huomiot
Jokainen neljä uutista on saanut kommenttiosiossa 63-208 kirjoitusta
Tekijä: Sanna Jokinen 18.11.2013
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassaFinnish Society on Media EducationSeksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Lapset ja nuoret netissäPauliina MäkeläPispan koulun vanhempainyhdistyksen vanhempainilta otsikolla
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin käyttö
12.2.2014 klo 18.00 - 19.30 Pispalan koulun juhlasalissa.
Pauliina Mäkelä, "sosiaalisen median kiltteyden lähettiläs" tulee illan alustajaksi. Kannustava ja innostava puheenvuoro sekä ratkaisukeskeinen keskustelu osallistujien kesken sisältää mm. tietoa lasten ja nuorten netin käytöstä sekä netin monista myönteisistä mahdollisuuksista. Illassa käsitellään myös nettikiusaamista ja mm. WhatsApp-palvelua sekä kodin että koulun kannalta. Mukaan voi ottaa oman koululaisensakin. Tarkoitus on keskustella netin myönteistä puolista, kun aiemmin syksyllä on jo käsitelty netin vaaroja ja ikäviä puolia.
Pauliina Mäkelä on perustanut sosiaalisen median koulutusyrityksen Kinda Oy:n.
Hän on kirjoittanut Metropolian kulttuurin ja luovan alan 26.2.2013 julkaisemassa "Somepentujen käsikirja - rekrytointi- ja selviytymisvinkkejä sosiaalisen median sokkeloihin "-mikrokirjassa otsikolla "Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä". Lisätietoa ja aineistoja http://kinda.purot.net/.
Buffetti ennen tilaisuuden alkua auki klo 17.30 - 18.00.
Ruudulla-kyselyn tuloksetFinnish Society on Media EducationRuutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Mediakasvatusnäkökulmaa vihapuheen vastaiseen työhön nuorisotyössäFinnish Society on Media EducationLuento Nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa Helsingissä 2.3.2017.
Lasten ja nuorten mediapäivä -tutkimus (2019)AikakausmediaLataa tutkimus: http://www.aikakausmedia.fi/tietoa-tutkimuksia/lasten-ja-nuorten-mediapaeivae/
Miltä näyttää lasten ja nuorten mediankäyttö vuonna 2019? Mitä kanavia suositaan ja millaiset sisällöt kiinnostavat?
Aikakausmedia selvitti yhdessä Inspiransin ja Taloustutkimuksen kanssa 7–15-vuotiaiden mediankäyttötottumuksia sekä vanhempien asennoitumista siihen. Tutkimuksessa oli kaksi osaa: kvalitatiiviset haastattelut lasten ja nuorten parissa sekä kvantitatiivinen kyselytutkimus verkossa.
Tutkimuksessa käsitellyt kokonaisuudet olivat:
1. Käytetyt mediat ja välineet
2. Mediamotiivit ja tarpeet
3. Mediasisältöjen kuluttamisen tavat
4. Mediankäyttäjätyypit
5. Lukeminen, aikakauslehtisuhde ja kodin mediakasvatus
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Kuusan koulun ...Pauliina MäkeläMaanantaina 20.4.2015 Kuusan koulu, Laukaa
Vanhempainillan luento aiheesta
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
Mukana Lasten mediabarometri 2013- ja EU Kids Online 2014 -tutkimusten tuloksia, netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
Kansallinen Nuorisotutkimus 2014: Uusi kuluttaja - Julkaisutilaisuuden esitys15/30 ResearchKansallinen Nuorisotutkimus 2014 julkaistiin Helsingin Katajanokan SES Auditoriossa 9.9.2014. Tutkimuksesta kertoivat 15/30 Researchin Pauli Komonen ja Enna Leminen, joiden esitysmateriaali ohessa. Tutkimuksen lehdistötiedotteen löydät täältä: http://www.1530.fi/2014/09/kansallinen-nuorisotutkimus-2014-nuori-kuluttaja-viihtyy-verkossa/
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen Myllylän kouluPauliina MäkeläLapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen
- mediakasvatusluento torstaina 18.2.2016 Myllylän koulu, Orimattila
Luennoitsijana viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä, Kinda Oy (http://kinda.fi/)
Mediakasvatusluento sisältää mm.
* Lasten mediabarometri 2013- ja Net Children Go Mobile 2014 (11-16–vuotiaat: Belgia, Tanska, Italia, Irlanti, Portugali, Romania ja Iso-Britannia) -tutkimusten tuloksia.
* Netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
* Diginatiivit, Y-sukupolvi (1980–1990-luvuilla syntyneet)
* Z-sukupolvi (Vuoden 2000-luvun jälkeen syntyneet)
* Sukupolviäly
* Median käytön sääntöjä
* Pelien positiiviset vaikutukset
* Median parissa vietetty liiallinen aika
* Digitaalinen jalanjälki
* Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä
* WhatsApp
* Snapchat
* Instagram
* Periscope
* Sosiaalisen median palveluita
* Vinkkejä
* Linkkejä
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Kauttuan koulu...Pauliina MäkeläKeskiviikkona 8.4.2015 Eurassa Kauttuan koululla
vanhempainillan luento aiheesta
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
Mukana Lasten mediabarometri 2013- ja EU Kids Online 2014 -tutkimusten tuloksia, netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen Hattulan kirjastoPauliina MäkeläMediakasvatusluento Hattulan kirjasto, Hattula 25.11.2015
Luennoitsijana sosiaalisen median kouluttaja Pauliina Mäkelä, Kinda Oy (http://kinda.fi/)
Lapset ja nuoret netissä pelaten ja somettaen
Mukana mm.:
* Lasten mediabarometri 2013- ja Net Children Go Mobile 2014 (11-16–vuotiaat: Belgia, Tanska, Italia, Irlanti, Portugali, Romania ja Iso-Britannia) -tutkimusten tuloksia.
* Netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana, lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmästä pelaa.
* Diginatiivit, Y-sukupolvi (1980–1990-luvuilla syntyneet)
* Z-sukupolvi (Vuoden 2000-luvun jälkeen syntyneet)
* Sukupolviäly
* Median käytön sääntöjä
* Pelien positiiviset vaikutukset
* Median parissa vietetty liiallinen aika
* Digitaalinen jalanjälki
* Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä
* WhatsApp
* Snapchat
* Instagram
* Periscope
* Sosiaalisen median palveluita
* Vinkkejä
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissaTHLLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Kati Honkanen, projektipäällikkö, THL.
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpediaEsityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
Sosiaalinen media nuoren elämässä - vanhempainiltaOskari UotinenVaasan lyseon lukion opiskelijoiden vanhemmille pidetty luento nuorten netinkäytöstä ja mediakasvatuksesta.
Ilta-Sanomien Internet-sivustojen lukijoiden kommentit koulupuukotusilmiön ra...SannJokIlta-Sanomien Internet-sivustojen lukijoiden kommentit koulupuukotusilmiön rakentajina vuosina 2012–2013
Kooste neljän uutisoinnin kommenteista IS 2012 - 2013
Nostettu eniten esille tulleet asiat/huomiot
Jokainen neljä uutista on saanut kommenttiosiossa 63-208 kirjoitusta
Tekijä: Sanna Jokinen 18.11.2013
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassaFinnish Society on Media EducationSeksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Oppijoiden digitaalinen maailma 26.4.23Matleena LaaksoWebinaarin teemoja: Oppijoiden digitaalinen maailma ja suositut sovellukset,
Lasten ja nuorten ohjaaminen turvalliseen toimintaan digiympäristöissä sekä Verkon vaaroja.
Moninaisuuden rikkaus. Nuoret, seksuaalisuus ja sukupuoli.Jenni EskelinenYhteisöpedagogiopintoihin kuuluvan Sosiaalisen vahvistamisen opintojakson menetelmätyön raportti. Jaettu portfoliota varten.
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessaTHLLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Vinoa seksuaalikasvatusta sarjakuvillaTommi PaalanenKinkyys, queerius ja moninaiset seksuaalisuudet ja ihmissuhteet Sexpon seksuaalikasvatussarjakuvissa. Luento Tampere Fetish Factory:n seksuaalikasvatusseminaarissa syyskuussa 2017.
PALOMA-osaamiskeskus kouluttaa: Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastatteluTHLKoulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Helenius: Koulun mahdollisuudet kohdata nuorten seksuaalista häirintääKouluterveyskyselyTerveydenhoitaja Soile Heleniuksen esitys, Kouluterveyspäivät 2011.
Sukupuolisensitiivisyys opetuksessa_tasa-arvolapin letkaMateriaalin avulla tarkastellaan sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta. Materiaalin tavoitteena on auttaa tunnistamaan epätasa-arvon ilmeneminen ja sitä ylläpitävät rakenteet ja toimintavat. Materiaalissa määritellään sukupuolisensitiivisyyden käsite ja sen avulla pyritään ymmärtämään sukupuolen merkitys opetuksessa. Materiaali kannustaa tunnistamaan omat työtapansa ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet.
Materiaalia voi soveltaa opetus- ja ohjaustyössä, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämän erilaisissa tilanteissa, joissa sukupuoli on jollakin tavalla läsnä.
Kometen kommer? Unga och mediekritikFinnish Society on Media EducationUngas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Sanning och alternativa fakta i medierFinnish Society on Media EducationFöresläsning om mediekritik och disinformation vid Kyrkostyrelsens utbildningsdag "Jobba för det goda på webben" 9.3.2017.
Tästä saa puhua! Hunderra Assefa: Fokuksessa islamofobiaFinnish Society on Media EducationTästä saa puhua-seminaarin työpaja. Nuoret muslimit ry:n työpajassa käsiteltiin islamofobiaa kyselytutkimuksen valossa sekä harjoitusten avulla.
Tästä saa puhua! 2. seminaaripäivän ohjelma ja puheenvuorot (perjantai 2.12.2...Finnish Society on Media EducationKaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Tästä saa puhua! 1. seminaaripäivän ohjelma ja puheenvuorot (torstai 1.12.2016)Finnish Society on Media EducationKaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Tästä saa puhua! Maija Töyry: Vihapuhe ja disinformaatio - tunnistaminen ja ...Finnish Society on Media EducationMediakollektiivin Maija Töyry esittelee joulukuussa 2016 julkaistua selvitystä vihapuhetta ja disinformaatiota käsittelevästä tutkimuksesta.
Barnens digitala liv idag / Lasten digitaalinen arkiFinnish Society on Media EducationMiltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Aspect on Media Education in FinlandFinnish Society on Media EducationPresentaion about the work of Finnish Society on Media Education and aspects on Media Education in Finland.
Kuvaohjelmien luokittelu. Seksuaalinen sisältö kuvaohjelmissa.Finnish Society on Media EducationKuvaohjelmien luokittelu. Seksuaalinen sisältö kuvaohjelmissa.
Erityisasiantuntija Teppo Esko & erityisasiantuntija Leena Karjalainen, KAVI. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Is ‘screen time’ a concept of the past?Finnish Society on Media EducationThe document summarizes the perspectives of Finnish media educators on recommendations for children and youth's media use. A survey of 64 media educators found that the term "screen time" is too simplistic and doesn't consider content. Respondents felt that recommendations should focus more on what children do online rather than just time spent. While some guidelines on time are still useful, educators saw a need for updated, shared norms and qualitative recommendations, especially for young children, addressing content, self-evaluation, and balancing media use with other activities. Current topics in media education discussed included privacy, commercialization, and ensuring cooperation across the field.
Allianssiristeily vinkitFinnish Society on Media EducationVinkkikooste Verken ja Mediakasvatusseuran luennolle osallistuneiden ideoista Allianssiristeilyllä 2016.
Allianssiristeily 2016Finnish Society on Media EducationAllianssiristeilyn 2016 luentokalvot.
Agendalla:
- Millainen mielikuva nuorisotyöntekijöillä on nuorten mediataidoista?
- Millaiseksi nuorisotyöntekijät kokevat roolinsa mediakasvattajina?
- Millaista tukea nuorisotyöntekijät kaipaavat digitaaliseen nuorisotyöhön?
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuusFinnish Society on Media EducationLastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Nuorisotyöntekijöiden käsityksiä mediakasvatuksestaFinnish Society on Media EducationMediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Monilukutaito kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissaFinnish Society on Media EducationOpetusneuvos Mikko Hartikaisen (OPH) esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjinä: Helsingin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa.)
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmastaFinnish Society on Media EducationMonikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
4. Netin rooli?
Netistä haetaan tietoa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista.
Mahdollistaa kokeilun ja itsetutkiskelun
5. Puhutaan pornosta
Pornografian lisääntynyt tarjonta ja helpottunut saatavuus
→ yhä useampi alaikäinen on joko vahingossa tai tietoisesti nähnyt kuvauksia
seksistä
Kuinka pornosta pitäisi puhua?
Mediankäyttöön mahdollisesti liittyviä riskejä tulisi käsitellä avoimesti ja
neutraalisti
6. Median seksisisältöjen vaikutukset?
Ei yksiselitteistä
Median mahdollisia vaikutuksia: esim. toistuvasti samankaltaisiin
representaatioihin törmääminen saattaa vaikuttaa yksilöiden mielikuviin ja
asenteisiin.
Median vaikutukset korostuvat silloin, kun lapsen tai nuoren
kasvuympäristössä muutkin mallit toimivat samansuuntaisesti kuin median
tarjoamat mallit.
7. Tutkimus ja tilastot
Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten seksuaalikokemusten määrä on
vähentynyt 2000-luvun aikana.
Yleinen seksuaalisuuden liberalisoituminen heijastuu myös nuorison
asenteisiin.
8. Mediakasvatus ♡ seksuaalikasvatus ♡ nuorisotyö
Nuoret tarvitsevat tukea esim. pornografian ja netin seksisisältöjen käsittelyyn
ja arviointiin.
Kyky eritellä kriittisesti fiktiivisiä, stereotyyppisiä tai sukupuolittuneita
seksuaalisuuden ja seksin esitystapoja.
Vahvat mediataidot → tietoisempia valintoja
12. Digiboom-kampanjan viestit
Lapsen oikeus yksityisyyteen
Lapsen oikeus tietoon ja osallisuuteen
Lapsen oikeus leikkiin
Lapsen oikeus suojeluun
7.4.2017Presentaation nimi
12
14. PornHub & Sexual Wellness Centre
• ”Sama asia kuin aseenvalmistaja sponsoroisi Nobelin rauhanpalkintoa”
• Täyttää seksuaalikasvatuksen tyhjiötä – toisaalta onko oikein madaltaa kynnystä astua
kaupalliseen pornhubiin?
• Palvelu ei löydy etusivulta kovin helposti, miksi?
• Tutustukaa artikkeleihin, miten paljon ne ovat pornon värittämiä?
22. Ideoi parin tai pienen ryhmän kanssa
yksi toiminnallinen tapa ottaa netin
seksisisällöt puheeksi:
- Kohderyhmä
- Tarvikkeet
- Miten toimitaan?
- Miten arvioidaan?
23. Lasta seksualisoiva ja lapsen
seksuaalista hyväksikäyttöä
kuvaava materiaali
“Jos mä laitan sulle #dickpic ni haittaaks se?”
Nuori2017
Laura Keisanen
Pelastakaa Lapset ry
24. HAASTE: Lasta on suojeltava
kaikenlaiselta
seksuaaliselta
hyväksikäytöltä ja riistolta,
myös digitaalisessa
mediassa
26. www.nettivihje.fi
Pelastakaa Lapset ry:n vuodesta 2002 ylläpitämä kansallinen
vihjepalvelu
Nettivihjeeseen kuka tahansa kansalainen voi anonyymisti ilmoittaa
mikäli epäilee törmänneensä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä
kuvaavaan materiaaliin
Nettivihje-palvelun tarkoituksena on edistää ja nopeuttaa lapsen
seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin poistumista netistä
Nettivihje toimii tiiviissä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä
poliisiviranomaisten ja muiden maiden vihjepalveluiden kanssa
Nettivihje on osa International Association of Internet Hotlines
(INHOPE) verkostoa, johon kuuluu yhteensä 51 vihjepalvelua 45 eri
maassa
28. Vihjeiden luokittelu
1. Baseline
= kaikkialla maailmassa laittomaksi katsottava
materiaali
2. National
= Suomen lain mukaan laiton materiaali
3. Doubtful
= laiton toisessa maassa missä vihjepalvelu
4. Ignore
37 %
Vuonna 2016 Nettivihjeeseen vastaanotetuista vihjeistä
arvioitiin sisältävän laitonta lapsen seksuaalista
hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia
30. Lasta seksualisoiva materiaali
1) Eroottinen poseeraus: Kuvamateriaali tai videot, joissa esiintyy
esimurrosikäisiä lapsia tai nuorempia lapsia ei luonnollisissa ja
eroottisesti vihjailevissa asennoissa. Lapset on vähäpukeisia tai
puettu aikuisille tarkoitettuihin alusasusteisiin tai muihin epäsopiviin
asusteisiin esim. läpinäkyviin tai lateksi/nahka-asusteisiin,
sukkanauhoihin, stringeihin. Kuvat rikkovat yksiselitteisesti lapsen
oikeuksia ja ovat luonteeltaan seksuaalista riistoa.
2) Selkeä eroottinen poseeraus: Lapset on selkeästi esitetty
äärimmäisen eroottisesti vihjailevissa asennoissa, mutta kuitenkin
ilman seksuaalista toimintaa tai aikuista kuvassa.
Kuva/videomateriaali on täysin seksualisoitua ja lapsen
seksuaalista riistoa.
31. Sexting
• Sexting eli seksuaalissävytteisten kuvien ja videoiden lähettäminen
on suosittua sekä nuorten että aikuisten keskuudessa
• Parhaimmillaan sexting on tapa osoittaa kiintymystä ja seksuaalista
kiinnostusta toista kohtaan
• Mahdollisia ongelmiakin kuitenkin on
• Kostoporno
• Pornon ja omista sukupuolielimistä kuvien lähettäminen alaikäiselle
on rikos
Muistettava
• Varmista, että vastaanottaja haluaa saada sinulta
seksuaalissävytteisiä viestejä
• Sinun ei tarvitse suostua kuvien lähettämiseen ellet halua
• Sovi säännöistä etukäteen
32. Miksi nuoret vaikenevat seksuaalisista
kontakteista?
Tekijät tarjoavat juuri sen mitä nuori kaipaa.
Täyttävät nuoren tarpeen tulla hoivatuksi, rakastetuksi ja tuetuksi.
Tekijän pitkäjänteinen grooming-prosessi voi sisältää esimerkiksi
konkreettista huolien kuuntelua, koulutöissä auttamista, isällisiä
neuvoja.
Pitkään jatkunut yhteydenpito tai ”ystävyys”-suhde saa nuoren
lojaaliksi tekijää kohtaan.
Häpeä ja syyllisyys.
Pelko hiljentää -- mahdollinen uhkailu ja kiristys.
(Lähde: European Online Grooming Project, Final Report 2012)
34. Materiaaleja puheeksioton tueksi
Ota puheeksi – internet ja lasten
seksuaalinen hyväksikäyttö:
http://s3-eu-west-
1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2016/
02/01123848/Ota-puheeksi_Final.pdf
Tunteiden verkko – videot nuorille:
https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-
kotimaassa/nuorisotoiminta/nuoretjainternet/tunt
eiden-verkko-nuorille/
Se ei oo sun syy! #uskallakertoa-
video & ohjaajan opas:
https://www.youtube.com/watch?v=e1p1hAedP
Hc
https://s3-eu-west-
1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2016/
04/14154104/uskallakertoa.pdf
#3: Esityksen tavoite on syventää lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten ymmärrystä ja taitoja käsitellä median seksuaalisia sisältöjä.
#4: Mediakulttuuri on keskeinen toimintaympäristö nuorille.Seksi on näkyvä osa mediakulttuuria.Seksiin liittyvät sisällöt ovat suuressa roolissa nuorten mediakulttuurissa, vaikka lasten ja nuorten kiinnostus seksuaalisuuteen: pidetään lähtökohtaisesti ei-toivottavana asiana tai jopa suoranaisena uhka- ja vaaratekijänä.2013 kerättiin Kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa tietoa peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten, toisen asteen ja lukio-opiskelijoiden seksuaalikulttuureista internetissä. 48 % kyselyyn vastanneista 8.- ja 9.-luokkalaisista (74 % pojista ja 22 % tytöistä) ilmoittaa katsoneensa pornografiaa internetistä. 14 % peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista oli kuvannut tai katsonut webkameran avulla intiimejä kehon osia tai itsetyydytystä ja 20 % oli keskustellut netissä seksistä muun kuin terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Määrät ovat hieman suurempia toisen asteen ja lukio-opiskelijoiden keskuudessa. (THL 2014.)Koska alaikäiset joko käyttävät tai tuottavat median seksisisältöjä, tulisi aihetta käsitellä mahdollisimman varhain.
#5: Seksiä ja seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin etsitään usein vastauksia muualta kuin kotoa tai koulusta. Tietolähteiksi käyvät paitsi nuorille suunnatut verkkoauttamis- ja neuvontapalvelut ja tietosivustot, myös aikuisille suunnatut pornografiset nettisisällöt.
Netillä on merkittävä rooli seksuaalisen kokeilun ja itsetutkiskelun paikkana: nuoret voivat kokeilla median avulla erilaisia seksuaalisia identiteettejä, seurustella, lähetellä seksiviestejä, tutkailla omia fantasioitaan
#6: Pornoa on netissä joka tapauksessa, siksi aikuisten tulee olla valmiita keskustelemaan siitä.Jos pornosta puhutaan vain haittana ja ongelmana, nuori voi kokea, että siitä kiihottuminen on vinoutunutta tai että hän on mennyt pilalleKyse on herkistä asioistaNuorille voi kertoa, ettei pornosta ei välttämättä saakaan tietoa siitä, millainen seksi tuntuisi mahdollisimman hyvältä. Nuorten kannattaa olla tietoisia seksuaalisuuteen liittyvistä vuorovaikutustaidoista.
#7: Yhteyksiä esimerkiksi pornografian ja sukupuolistereotyyppisten asenteiden, seksuaalisen aktiivisuuden ja seksuaalisen suvaitsevaisuuden välillä, korrelaatio asioiden välillä ei silti todista syy-seuraussuhdetta eli kausaliteettia. Median vaikutustutkimukset eivät anna yksiselitteistä vastausta siihen, miten mediasisällöt itsessään todellisuudessa vaikuttavat alaikäisiin. Median vaikutustutkimusten ongelma onkin se, että median vaikutusta ei pysty eristämään muista elinympäristön vaikutuksista. ei voi kuitenkaan vähätellä tai ohittaa kokonaan. Käsitykset heijastavat lähinnä aikuisten pelkoja ja huolia oletetuista median vaikutuksista
#8: Mediakeskustelusta välittyy helposti sellainen kuva, että nuoret harrastavat holtittomasti seksiä koko ajan.Seksuaalikokemukset: kuten suutelun, hyväilemisen ja yhdyntöjen.
#9: Seksin käsittely osana mediakasvatusta on nykyaikaa
Mediataitojen vahvistaminen edistää nuorten keinoja ymmärtää ja tulkita ympäröivää mediakulttuuria ja sen tapoja esittää seksuaalisuutta, sukupuolia ja seksiä.Tavoitteena media- ja seksuaalikasvatus, jonka perusta EI ole kiellot, rajoitukset, pelotteluVahvat mediataidot: miten toimia, jos kohtaa jotain epämiellyttävää, miten suojata omaa yksityisyyttä, näitä tulee kerrata ja herkkyyttä reagoida epämiellyttäviin sisältöihin tai yhteydenottoihin tulee edistää
#17: New York Times. Ranskalaisamerikkalainen tutkijaryhmä tutki 13520 ranskalaista nuorta. Kysyttiin taustakysymyksiä, joista yksi koski seksismiä: A woman is made mainly for making and raising children. Taustakysymyksissä mm. kuinka paljon pelaat, mitä pelejä, mitä television-ohjelmia katsot, uskonnollisuus. Tulos: mitä enemmän nuori pelaa, sitä vahvempi hänellä on seksistinen ja stereotyyppinen mielipide naisia kohtaan. Tämän yhden kysymyksen perusteella!
- Valideja kysymyksiä: miten hyvin tutkimus onnistuu määrittelemään mitä on seksismi ja miten jotain seksismin kaltaista pystytään mittaamaan, miten uskottavasti se voidaan palauttaa esimerkiksi kulutettuun mediaan.
- Pitkittäistutkimuksissa saatu toisenlaisia tuloksia
#19: Mä olen melkein varma, että ihmiset, jotka ovat joko todella homofobisia tai Boelius-vastaisia, ovat flaganneet eli ilmiantaneet videota, että siinä on jotakin sisältöä, joka ei sovi YouTubeen, Boelius sanoo YleX:lle. -> KUKA ilmiantoi?
”lapsen ei pidä mielestäni pitää mitään vlogia liittyen seksuaalisuuteen”
”aikuinen ei saa edistää omaa asiaansa ja agendaansa hyödyntämällä lasta”
”miksi lapsesta tehdään seksisymboli”
”palkinnon luovutti Helsingin piispa Irja Askola – miksi hän nostaa lapsen näin rumasti homosymboliksi”
Erittäin hyvä keskustelun pohja:
Mitä hyvää tästä aiheutuu? Mahdollisia haittoja tuurelle? Hänen seuraajalleen?
Millaista argumentointia voidaan käydä? Miten voidaan perustella asioita eri näkökulmista?
Mitä seurauksia julkisuudesta ja virallisista nimityksistä voi olla? Voiko lapsen nimittää vuoden homoksi?
#21: yli 130 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää ja jossa tehdään päivittäin yli kymmenen miljoonaa postausta.
Musical.ly on sovellus, jota käyttämällä tehdään esimerkiksi huulisynkkavideoita. Sovelluksen kautta laitetaan biisi soimaan ja käynnistetään kamera. Sitten voi tehdä maksimissaan 15 sekunnin videoita, joissa esimerkiksi tanssii tai huulisynkkaa biisin tahtiin. Sovellus ei tallenna käyttäjän ääntä, joten tehty video on ikään kuin kappaleen musiikkivideo.
Musical.ly on toistaiseksi hyvin nuorisopainotteinen sosiaalisen median palvelu. Musical.lyn blogin mukaan peruskäyttäjien – joita kutsutaan nimellä muser – ikähaarukka on 13–20 vuotta. Kolme neljästä palvelun käyttäjästä on naisia.
Musical.ly on julkaissut myös live.ly-sovelluksen, jonka kautta voi lähettää ja katsoa suoria streameja palvelun käyttäjiltä.
Mitä plussaa, mitä ongelmia? Epäasialliset sanoitukset, seksuaaliset poseeraukset
https://www.youtube.com/watch?v=MyqpVNt6_Ao – hot video compilation
https://www.youtube.com/watch?time_continue=9&v=nK1Ik3gkomk tubettaja pinkku pinsku miten nolata itsensä musicallyssa
https://www.youtube.com/watch?v=ElV9oGCI6zQ&spfreload=10 Stina, miten mä kuvaan mun videot