Ruudulla-kyselyn tulokset
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen. Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille. Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
More Related Content
Viewers also liked (13)
Similar to Ruudulla-kyselyn tulokset (20)
More from Finnish Society on Media Education (14)
Recently uploaded (20)
Ruudulla-kyselyn tulokset
- 1. Mediakasvatusta tästä ajasta. Mediakasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika- käsitteestä
- 2. Ruudulla-kysely - Avoin ruutuaikakysely mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille 11–20.4.2016. - Vastauksia 64, eri ammattien ja taustaorganisaatioiden edustajia. - Suurimmat vastaajaryhmät: opettajat ja lastentarhanopettajat, nuorisotyöntekijät, kirjastoala, opiskelijat sekä tutkijat. - Alueellisesti vastaajia lähes kolmeltakymmeneltä paikkakunnalta ympäri Suomen, Lappia lukuun ottamatta. - Ruudulla: Mediakasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä mediankäytön suosituksista ja ruutuaika-käsitteestä -raportti kyselyn tuloksista löytyy täältä. - Ruutuaikaviikko 10.10.-14.10. Lue lisää täältä. - Osallistu keskusteluun #ruutuaika #skarmtid #screentime
- 3. 1. Onko ruutuaika mielestäsi toimiva käsite keskusteltaessa lasten ja nuorten mediankäytöstä? 2. Ovatko mediankäyttöön liittyvät määrälliset suositukset (esim. käytetyt tunnit) mielestäsi tarpeellisia? 3. Tulisiko mielestäsi lasten ja nuorten mediankäytöstä laatia muita yleisiä suosituksia?
- 4. ”Käsite on liian yksiulotteinen. Se ei huomioi ruudun ääressä kulutettua sisältöä (esim. viihde- vs. hyötysisältö) eikä muuta käyttömuotoa (esim. fyysisesti passivoiva vs. aktivoiva), vaan keskittyy ainoastaan ruudun ääressä käytettyyn aikaan. ” “On toimiva sikäli, että konkretisoi asian ja on helppo ymmärtää. Kuitenkin kaksi tuntia on aika lyhyt aika ottaen huomioon, että yhteiskunnassa lähes kaikki asioiden hoito toimii "ruudulla". “ “Ruutuaika ei saa korvata kasvattajien läsnäoloa ja keskustelua lasten ja nuorten media-arjesta.”
- 5. Ruutuaikakyselyn päätulokset - Havaittavissa uusien mediailmiöiden synnyttämä tarve yhteisille, päivitetyille normeille ja suosituksille kasvatustyön tueksi. - Aikaa vai sisältöä? - Itse tekeminen ja mediasisällön ymmärtäminen nostettiin aikaan keskittymistä tärkeämmäksi. - Mediankäytön suosituksia pidettiin tarpeellisina erityisesti pienille lapsille. - Suositusten koettiin herättelevän vanhempia pohtimaan mediankäyttöä ja siihen liittyviä kasvatuskysymyksiä. - Painotettiin muiden sisältölähtöisten suositusten tarvetta, ehdotuksina mm. itsearviointiin perustuvat menetelmät, vinkkilistat ja teemakohtaiset keskustelupohjat (pelit, netiketti, kuvien jakaminen jne).
- 6. Käytännön tason työvälineitä lasten ja nuorten mediakulttuurin kohtaamiseen, ymmärtämiseen ja tarpeen mukaan rajoittamiseen? - Vanhempien ja kasvattajien kiinnostus lasten mediamaailmaa kohtaan ja lapsilta oppiminen. - Mediankäytön kohtuullisuus, itsearviointi. - Vinkkilistat - Tasapainoinen arki & kokonaisvaltainen hyvinvointi: media-arjen näkeminen osana kokonaisuutta - Mediakasvatuksen merkitys jo varhaislapsuudesta alkaen.
- 7. “Aikuisen kiinnostus lasten maailmaan tulisi ulottua myös mediakulttuuriin, ja tämän kiinnostuksen tulisi koskea myös ammattikasvattajia.” “Rajoittaminen on mahdotonta, vain ohjaamiseen voi pyrkiä.” “Paras tapa oppia ja ymmärtää lasten mediankäyttöä on kuunnella lapsia - pelkkä kysyminen ei riitä.”
- 8. Ajankohtaisia mediakasvatuksen ilmiöitä - Nuorten osaamisen hyödyntäminen - Opetuksen digitalisaatio - Pelien ja muiden netin sisältöjen tasa-arvo - Saavutettavuus - Median kaupallistuminen - Yksityisyydensuoja - Lapsen oikeudet - Mediakasvatuskentän ja hankkeiden hajanaisuus, tarve yhteistyön tiivistämiselle - Tarve aikuisten mediakasvatukselle. Vastaajien nostamia näkökulmia ja kommentteja mediakasvatuksen ajankohtaisista kysymyksistä:
- 9. RUUTUAIKAVIIKKO 10.10.-14.10.2016 Seuraa keskustelua #ruutuaika #skarmtid #screentime