Timo Sinervo: Integroidut palvelut ja valinnanvapausTHLMitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016. Timo Sinervo: Integroidut palvelut ja valinnanvapaus.
Mats Brommels: Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen so...THLMats Brommels: Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali ja terveydenhuollossa -väliraportti. Esitetty myös THL:n Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen -seminaarissa 15.3.2016.
Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessaTHLMitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen –seminaari 15.3.2016. Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa - Markku Pekurinen haastaa tutkijat ”Science slam” -tyyliin. Mukana: Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki.
Maijaliisa Junnila: Askeleita kohti sosiaali ja terveydenhuollon valinnanvap...THLMitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen –seminaari 15.3.2016. Maijaliisa Junnila: Askeleita kohti sosiaali ja terveydenhuollon valinnanvapautta.
Maijaliisa Junnila: Mitä tutkijat ehdottavatTHLMitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016. Maijaliisa Junnila: Mitä tutkijat ehdottavat.
Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka: Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset v...THLMitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016. Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka: Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta.
Helena Vorma: Mielenterveys- ja päihdelain ja itsemääräämisoikeuslakien uudis...THLHelena Vorma. Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien päivä 17.11.2017
Tiina Saikkala ja Ilkka Vainio: Helsingin kaupungin korvaushoidon malli.THLTiina Saikkala ja Ilkka Vainio, Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 10.–11.10.2017
8 Omahoito-kokeilua terveyden tulevaisuudestaSitra / HyvinvointiSitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Matti Mäkelä: Palvelukriteereistä tarpeiden ratkaisukirjoihinTHLKokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018 , Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Anna Haverinen: Yksityisen ja julkisen yhteistyö Oulun kotihoidossaTHLKokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Anu Olkkonen-Nikula: Asiakasohjauksen edelläkävijä Päijät-HämeTHLKokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THLDigityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Virtuaaliklinikka - tulevaisuuden toimintamalliSitra / HyvinvointiVirtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Sitra: Diabeteksen omahoidon hankkeet Suomessa (2013)Sitra / HyvinvointiSitran Nordic Healthcare Groupilla loppuvuodesta 2013 teettämän selvityksen mukaan pelkästään diabeteksen omahoitohankkeita on tehty Suomessa ja maailmalla kymmeniä. Osa hankkeista, joilla on pyritty lisäämään diabetespotilaan mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta sairauden ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta, on todettu arvioinneissa onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Siksi luulisi, että hankkeissa luodut toimintamallit olisi otettu innolla käyttöön arjen työssä ympäri Suomen.
Onko näin tapahtunut? Usein ei. Lue aiheesta lisää verkkosivuiltamme: Terveydenhuolto kaipaa operaattorimallia
Helena Vorma: Mielenterveys- ja päihdelain ja itsemääräämisoikeuslakien uudis...THLHelena Vorma. Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien päivä 17.11.2017
Tiina Saikkala ja Ilkka Vainio: Helsingin kaupungin korvaushoidon malli.THLTiina Saikkala ja Ilkka Vainio, Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 10.–11.10.2017
8 Omahoito-kokeilua terveyden tulevaisuudestaSitra / HyvinvointiSitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Matti Mäkelä: Palvelukriteereistä tarpeiden ratkaisukirjoihinTHLKokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018 , Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Anna Haverinen: Yksityisen ja julkisen yhteistyö Oulun kotihoidossaTHLKokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Anu Olkkonen-Nikula: Asiakasohjauksen edelläkävijä Päijät-HämeTHLKokeiluista käytäntöön - Ikääntyneiden palvelut valinnanvapauden kynnyksellä -seminaari
30.1.2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Tässä seminaarissa ikääntyneiden palveluihin pureudutaan käytännön kokemusten ja kehitystyön näkökulmista: Mikä toimii, mikä ei? Millaiset kokeilut ovat juurtuneet, millaisista on luovuttu? Onnistuneessa hankkeessa hyödynnetään aiempia kokemuksia ja arvioidaan omaa toimintaa kriittisesti.
Seminaari koostuu neljästä eri teemakokonaisuudesta: valinnanvapaus, asiakassuunnitelma, kotihoito ja viestintä.
www.thl.fi/io
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THLDigityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Virtuaaliklinikka - tulevaisuuden toimintamalliSitra / HyvinvointiVirtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Sitra: Diabeteksen omahoidon hankkeet Suomessa (2013)Sitra / HyvinvointiSitran Nordic Healthcare Groupilla loppuvuodesta 2013 teettämän selvityksen mukaan pelkästään diabeteksen omahoitohankkeita on tehty Suomessa ja maailmalla kymmeniä. Osa hankkeista, joilla on pyritty lisäämään diabetespotilaan mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta sairauden ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta, on todettu arvioinneissa onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Siksi luulisi, että hankkeissa luodut toimintamallit olisi otettu innolla käyttöön arjen työssä ympäri Suomen.
Onko näin tapahtunut? Usein ei. Lue aiheesta lisää verkkosivuiltamme: Terveydenhuolto kaipaa operaattorimallia
Helena Vorma: Lainsäädännön ajankohtaisasiat mielenterveys- ja päihdepalvelui...THLLainsäädännön ajankohtaisasiat mielenterveys- ja päihdepalveluiden kannalta. Lääkintöneuvos
Helena Vorma, STM. Mielenterveys-päihdepalvelut sotessa 5.9.2018, THL
Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina_ 140508laakariliittoLääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunKristian WahlbeckEsitys Terapiat etulinjaan -hankkeen päättäjäwebinaarissa 2.11.2022. Kansalaisaloite terapiatakuusta on eduskunnassa käsiteltävänä. Terapiat etulinjaan -hanke mahdollistaa valtakunnallisen terapiatakuun toteuttmista. Monessa länsimaassa on otettu käyttöön terapatakuu psykoterapian saatavuuden parantamiseksi.
Laaturekisteripilotti: psykoosiTHLJukka Kärkkäinen (THL), 31.5.2019
THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeessa on mukana seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä. Pilotteihin valittiin syksyllä 2018 mukaan diabetes, eturauhassyöpä, hiv, iskeeminen sydäntauti, reuma ja selkäkirurgia. Vuonna 2019 mukaan tuli psykoosipilotti.
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THLJaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Kunnan mielenterveystyöKristian WahlbeckEsitys Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalle 29.8.2018. Esityksessä käydään läpi mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja malleja mielenterveyden edistämiseksi, häiriöiden ehkäisemiseksi ja palvelujen järjestämiseksi perustasolla.
Yhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtajaAhjo Communications OySuomen Terveystalo Oy:n viestintäjohtaja Susanna Kinnarin AC-Sanaforin tietoiskusalissa Markkinointiviestinnän viikolla 2012 pitämä esitys.
Helena Vorma: Puheeksiotto: avaako sote uusia mahdollisuuksiaTHLLääkintäneuvos Helena Vorma, STM,
Puheeksiotto ja mini-interventio kuuluu meille, 15.11.2017
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...THLMielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 seurantakokous 6.9.2017
Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissaTITA researchKatri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta ja Jaana Martikainen. Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla. Esitys Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 27.-28.10.2016.
Oulun kaupungissa
Terapigarantin för barn och unga 2025: lagstiftning och implementeringKristian WahlbeckPresentation för Folktingets social- och hälsopolitiska utskott i Helsingfors 17.2.2025.
Den nya terapigarantin för barn och unga träder i kraft 1.5.2025 inom primärvården och socialvården på basnivå. Den övre åldersgrånsen är av regeringen satt vid 23 år, vilket kraftigt kritiserades under remissrundan. I ungdomslagen är åldersgränsen satt vid 29 år, vilket skulle ha varit behövligt även för terapigarantin.
Ansvaret för att implementera terapigarantin ligger hos välfärdsområdena och Studenthälsan. Projektet "Terapi i första linjen" stöder implementeringen med metodutbildning och en modell för terapeutiska insatser på olika nivå, utgående från individens behov.
En reform av psykoterapeututbildningen skulle stöda tillgången till utbildade terapeuter för terapigarantin. En psykoterapeututbildning i två steg är motiverad, eftersom en tillräcklig kompetens för psykoterapeutisk behandling inom ramen för terapigarantin kan uppnås även med en kortare utbildning än den nuvarande, som omfattar minst 60 studiepoäng. Arbetet med att reformera psykoterapeututbildningen har inletts.
The big picture of societal issues in mental healthKristian WahlbeckPresentation at International Council for Social Welfare European seminar in Stockholm, 29th November 2024.
Mental health is a state of well-being, relevant for every individual, family and community. Mental health is deeply interconnected with societal structures, often influenced by stigma, accessibility, socioeconomic disparities, and cultural norms. In a longitudinal perspective, mental health is highly intergenerational and formed during the early years of life. Socio-economic determinants of mental health include poverty, systemic inequalities and social inclusion as well as war and conflict. Most of the mental health determinants are outside the health sector, which necessitate the Mental health in all policies approach to promote population mental health. Policies need to build on the principles laid out in the UN Convention on Rights of People with Disabilities (CRPD).
Psychological distress and mental health problems are continuously increasing. Countries thus face Increase in demand for mental health services, increase in sick leaves and disability pensions due to mental disorders, increased exclusion from labour market of people with severe mental disorders. This means a growing negative economic impact of mental disorders (5 % of GDP in many countries). Causes of deterioration of mental health include negative impact of digital media, stressors in schools and work life, urban stressors, aftermath of the corona pandemic and an increasing individualistic life style. Protective factors of mental health, such as participation, inclusion, autonomy and community factors need to be strengthened.
Alkoholin käytön mielenterveysvaikutuksetKristian WahlbeckEsitys pidetty Alko Oy:n Arkadian aamussa 12.11.2024.
Alkoholin riskikäyttö ja humalahakuinen juominen voivat pahentaa tai jopa aiheuttaa mielenterveysongelmia, erityisesti masennustiloja. Alkoholin käyttö on mielenterveysriski ei pelkästään käyttäjälle vaan myös läheisille ja erityisesti perheen lapsille.
Alkoholin riskikäyttö heikentää aivoterveyttä. Teini-iässä nuorten kehittyvät aivot ovat erityisen herkkiä alkoholille, joka nuorilla voi aiheuttaa aivojen kehityshäiriön.
Alkoholi on merkittävä tekijä suomalaisten masennustiloissa. Mitä nuorempana on aloittanut alkoholin käytön, mitä enemmän alkoholia käyttää ja mitä humalahakuisempaa juominen on, sitä suurempi on riski sairastua masennukseen. Vaikeasta masennuksesta kärsivillä noin 40 prosentilla on myös alkoholihäiriö.
Vaikka monet käyttävät alkoholia ahdistuksen ja huolten hetkelliseen lievittämiseen, useat tutkimukset osoittavat, että alkoholin käyttö pitkällä aikavälillä pahentaa ahdistuneisuushäiriöitä. Alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen on olennainen osa masennustilojen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa.
Alkoholi altistaa henkilöä impulsiiviselle ja riskialttiille käytökselle ja heikentää harkintakykyä, ja siksi alkoholin runsaaseen käyttöön voi liittyä peliriippuvuus. Alkoholiongelmat ja peliriippuvuus kulkevat usein käsi kädessä jo nuoruusiästä alkaen. Noin 50 000 suomalaista kärsii peliriippuvuudesta.
Psykoosisairaudet ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy harhaisuutta ja todellisuudentajun heikkenemistä. Pitkäaikainen ja runsas alkoholin käyttö aiheuttaa vakavia alkoholipsykooseja, joita esiintyy noin 0,5 prosentilla suomalaisista, eniten työikäisillä miehillä.
Vuosittain noin 750 suomalaista tekee itsemurhan. Mitä suurempi ihmisen alkoholin kulutus on, sitä suurempi itsemurhariski on sekä naisilla että miehillä. 40 prosenttia itsemurhista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös alkoholin vieroitusoireisiin voi liittyä voimakasta ahdistusta ja masennusta, mikä lisää itsemurhan ja itsetuhoisten tekojen riskiä.
Alkoholin kulutus, riippumatta juomistavasta, heikentää työkykyä. Alkoholi heikentää keskittymis- ja päätöksentekokykyä sekä ongelmanratkaisutaitoja, jotka ovat työelämässä tärkeitä.
Alkoholin väärinkäyttö ei vaikuta pelkästään henkilöön, joka käyttää alkoholia, vaan sillä on laajoja ja vakavia vaikutuksia myös läheisten, kuten perheenjäsenten, puolisoiden ja ystävien, mielenterveyteen. 28 prosenttia suomalaisista on kokenut, että läheisen ihmisen alkoholin käyttö on vaikuttanut heidän elämäänsä kielteisesti. Joka neljännen lastensuojelun piiriin otetun lapsen kohdalla vanhemman alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lapsen suojelun tarpeeseen.
Vanhemman alkoholinkäyttö voi aiheuttaa lapsille tunnestressiä ja epävarmuutta. Suomessa ainakin 80 000 lasta elää perheissä, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakava alkoholiongelma. Vanhempien alkoholinkäytön vaikutukset lapsiin ovat pitkäkestoisia.
Ungas psykiska hälsa i Finland 2024 -ser vi en sväng mot det bättre?Kristian WahlbeckPresentation på ungdomsverkstaden SVEPS 21.11.2024.
Ungas psykiska hälsa har försämrats i hela västvärlden sedan början av 2000-talet. Pandemirestriktionerna förvärrade situationen ytterligare. Färska data visar att botten eventuellt nåddes 2023, och att de ungas psykiska belastning nu har minskat något. Olika samhälls- och vårdinsatser kan ha medverkat till trendbrottet, men digitala medier, skolstress och miljökris belastar ännu ungas psykiska välbefinnande.
Terapiatakuukuuleminen eduskunnassa 8.11.2024Kristian WahlbeckEdsukunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuuleminen 8.11.2024.
MIELI ry;n lausunnossa kannatin hallituksen esitystä lasten ja nuorten terapiatakuusta, mutta esitin että yläikärajan tulisi olla 30 vuotta. Nuorten aikuisten mielenterveys on koetuksella ja heidän oireilunsa on lisääntynyt, mikä näkyy voimakkaasti lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Kerroin myös, että kansantaloudelliset ja inhimilliset syyt puoltavat terapiatakuun laajentamista kaiken ikäisille.
Toivoin, että valiokunta tulevassa lausunnossaan esittää, että aloitetaan valmistelu terapiatakuun laajentamiseksi kaikenikäisille.
Kriisikodin perustaminen Lapinlahden Lähteelle.pptxKristian WahlbeckPro Lapinlahti mielenterveysseura ry suunnittelee ohjattuun vapaaehtoistyöhön perustuvan kriisikodin perustamista Lapinlahden Lähteelle Helsinkiin yhteistyössä muiden mielenterveysjärjestöjen kanssa. Kriisikodin toiminta voisi alkaa vuonna 2025.
Finland's Mental Health Policy 2020-2030Kristian WahlbeckPresentation held at University of Turku 18.9.2024.
Finland's national mental health policy aims at shifting focus from late curative measures to promotion, prevention and early intervention in primary care. However, implementation of the policy is treatened by government austerity measures.
Finland's mental health policy and its implementation: a CSO perspectiveKristian WahlbeckA presentation held 16.5.2024 in Helsinki at the policy dialogue meeting between Finland and the WHO European Region.
The mental health future in Finland does not look bright. Austerity measures 2025-28 will reduce benefits, increase poverty and result in financial distress in families. Reduced access to primary health care (statutory maximum waiting time increases from two weeks to three months) and increased availability of alcohol (lowered taxes and weakening of the alcohol sales monopoly) will add to the burden. In addition, government financial support to health and social care CSOs will be reduced by 34 %. As a result of the above, population mental health is facing major challenges.
Mielenterveys Suomessa – nykynäkymä ja tulevaisuusKristian WahlbeckEsitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
Medikalisering av neurodiversitet - på gott och ontKristian WahlbeckFöreläsning på Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet 10.4.2024. Skall vi diagnosticera och behandla eller skall vi genom universell utforming av skola och arbetsliv möjliggöra delaktighet personer med neurodiversitet?
Lappvikens Källa stöttar den psykiska hälsanKristian WahlbeckPresentation för Gäddviksmarthorna 9.4.2024 om verksamheten vid Lappvikens Källa och hur vi tillsammans och var och en kan främja psykisk hälsa.
Ungas psykiska hälsa 2024 - trender och bakomliggande faktorerKristian WahlbeckFöredrag i Mariehamn 6.3.2024 om ungas psykiska hälsa idag. Trenden är bekymmersam -unga rapporterar mera stress och ångest än tidigare. Den negativa trenden accentuerades under covid-pandemin, men har försämringen har fortsatt även efter det. Positivt är att användningen av alkohol har minskat, men helhetsbilden är dyster. Olika bakgrundsfaktorer och lösningar presenteras också.
Katsaus suomalaisten mielenterveyteen 5.3.2024Kristian WahlbeckKatsaus suomalaisten mielenterveyteen MIELI ry:n kehittämispäivässä 5.3.2024. Trendi on väestötasolla kielteinen, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Alueellinen eriarvoisuus on myös mielenterveyden osalta suuri: tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa heikompi kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Mielenterveyden heikkenemistä ei enää voi selittää kovidpandemialla, vaan kyseessä on pitkäaikaisempi ja syvempi trendi, joka on huolestuttava.
Mielenterveyskatsaus_080224.pptxKristian WahlbeckEsitys 8.2.2024 suomalaisten mielenterveydestä, mielenterveyspalvelujen kipupisteistä ja joitakin ratkaisuehdotuksia.
Psykiskt välbefinnade ur LappviksperspektivKristian WahlbeckHur kan vi stärka det psykiska välbefinnadet och vilken roll kan Lappviksområdet i Helsingfors spela i arbetet för psykisk hälsa?Föredrag 25.1.2024 för Munksnejdens Pensionärer.
Fossil-free mental health promotionKristian WahlbeckPresentation at the Finnish Insititute for Health and Welfare (THL) January 18, 2024. Fossil-free mental health promotion aims at addressing two main challenges of humankind by reducing the environmental impact of human activities and by addressing deterioration of mental wellbeing. There are win-win opportunities for improving mental wellbeing associated with taking actions to reduce greenhouse gas emissions. Awareness of climate change, perception of solutions and psychological adaptation is needed for a pro-environmental behaviour. Promotion of mental health and the green transition are intrisically intertwined.
SFP:s diskussionskväll om Lappvikens framtid 10.1.2024Kristian WahlbeckPresentationerna från SFP:s diskussionstillfälle på Lappviken 10.1.2024:
Kristian Wahlbeck: Nuläget för Lappviksområdet
Nonni Mäkikärki: Verksamheten vid Lappviken idag
Kristina Salomaa och Andreas Slotte: Planerna på en biltunnel till Västra hamnen
Lappviken - en uppdatering våren 2024 för SFPKristian WahlbeckPrsentation under SFP:s utflykt till Lappviken 10.1.2024. Lappviksområdets framtid avgörs under 2024. Stadsmiljön vill ta in fastighetsförädlaren NREP som majoritetsägare och grundrenovera. De nuvarande aktörerna talar för en bevarande renovering och offentligt ägande. Stiftelsen Lappviken har grundats för att garantera den nuvarande verksamheten i den psykiska hälsans tjänst.
Mielenterveyskatsaus 2023Kristian WahlbeckEsitys Eduskunnan mielenterveyspoliittiselle neuvottelukunnalle 22.11.2023. Suomalaisten mielenterveys on heikentynyt. Puutteet ehkäisevässä työssä ja varhaisessa hoidossa vinouttavat koko hoitojärjestelmää. Mielenterveystyö on vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueet eivät riittävästi hyödynnä kansalaisten omia resursseja
Psykiskt välbefinnande och hopp i en besvärlig tidKristian WahlbeckFöreläsning vid Helsingfors Svenska Reumaförenings 75-årsjubileum 7.10.2023.
Vad är psykiskt välbefinnande och hur kan det stärkas? Finns det ett samband mellan reumasjukdomar och psykisk hälsa?
1. Soten valinnanvapaus ei saa unohtaa
päihde- ja mielenterveyskuntoutujia
Kristian Wahlbeck, kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
Helsinki, 28.6.2018
2. • Kristian Wahlbeck, Outi Hietala, Lauri Kuosmanen, David McDaid,
Juha Mikkonen, Johannes Parkkonen, Kaarina Reini, Samuel
Salovuori, Jouni Tourunen. Toimivat mielenterveys- ja
päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan
julkaisusarja 89/2017.
• YhdessäMielin-hankekonsortio. Mielenterveys- ja
päihdepalveluiden ongelmia voidaan ratkaista. Valtioneuvoston
selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 6/2018.
29.6.2018 Valinnanvapaus
Esitys perustuu YhdessäMielin -selvitykseen
2
3. YhdessäMielin-raportin kirjoittajat
Suomen Mielenterveysseura
Dosentti, LT Kristian Wahlbeck
VTM Juha Mikkonen
MA (SocSc) Johannes
Parkkonen
VTM Samuel Salovuori
A-klinikkasäätiö
Dosentti, YTT Jouni Tourunen
Evipro Oy
VTT Outi Hietala
Dosentti, TtT Lauri Kuosmanen
London School of Economics
and Political Science
Professori David McDaid
Åbo Akademi
FT Kaarina Reini
29.6.2018 Valinnanvapaus 3
5. • Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmään sisältyy jo
valinnanvapautta
• Hallituksen esityksen valinnanvapaus
• Sote-keskuksen valinta
• Maakunnan myöntämä asiakasseteli
• Maakunnan myöntämä henkilökohtainen budjetti
29.6.2018 Valinnanvapaus
Valinnanvapaus
5
6. Terveydenhuollon valinnanvapauden ideologiset juuret löytyvät 1940-luvun USA:sta
Terveydenhuollon valinnanvapaus lisää kustannuksia, jollei markkinoida säädellä
voimakkaasti
29.6.2018 Valinnanvapaus 6
9. • Vuosittain toteutuu noin miljoona käyntiä
terveyskeskusten mielenterveys- ja päihdeammattilaisten
luona
• Sote-uudistus heikentää perustason mielenterveys- ja
päihdepalvelujen saatavuutta: lakiesitykseen ei sisälly
velvoitetta sote-keskuksille tarjota mielenterveys- ja
päihdeammattilaisten palveluja
• Valinnanvapauslaki ruuhkauttaisi erikoispalveluja,
vaikeuttaisi varhaisen avun saamista ja lisäisi
kustannuksia
29.6.2018 Valinnanvapaus 9
Sote-keskusten palvelut keskeisiä
10. • Asiakasseteli soveltuu ajallisesti rajattujen palveluiden
hankintaan, esimerkiksi psykoterapiaan
• Henkilökohtainen budjetti on ulkomaisten kokemusten
mukaan lisäännyt mielenterveyskuntoutujien
tyytyväisyyttä
• Aito valinnanvapaus tarkoittaa mahdollisuutta valita eri
palveluvaihtoehtojen välillä – mahdollisuus valita tuottaja
ei vielä ole valinnanvapauden tae
29.6.2018 Valinnanvapaus 10
Oikein toteutettuna valinnanvapaus voi tukea
mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden
voimaantumista
11. • Mielenterveys- ja päihdekuntotujien valinnanvapauden
toteuttamiseksi tarvitaan palvelujärjestelmää hyvin
tuntevia riippumattomia palveluluotseja
• Tieto palveluista tulisi olla selkokielistä ja hyvin saatavilla
• Myös maakunnan tulee asettaa palveluiden laadun
hinnan edelle
• Järjestelmän tulee hyödyntää asiakkaiden
kokemusasiantuntemusta
29.6.2018 Valinnanvapaus 11
Valinnanvapauden reunaehdot
12. • Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmilla
mielenterveyden häiriö
• Mielenterveyden ongelmat ovat keskeisiä nuorten syrjäytymisessä
• Joka neljäs sairauslomapäivä on mielenterveysperusteinen
• Joka toinen työkyvyttömyyseläke on mielenterveysperusteinen
• Sairauslomat ahdistuneisuuden ja masennuksen takia sekä
itsemurhat voimakkaassa kasvussa 2015-2017
• Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat 6 miljardia vuodessa
29.6.2018 Valinnanvapaus
Psykososiaaliset ongelmat ovat
yhä merkittävämpiä hyvinvoinnin uhkia
12
14. 16–24-vuotiaista nuorista yhä useampi on
työkyvyttömyyseläkkeellä
mielenterveyssyistä
3 233
nuorta vuonna 2000
29.6.2018 Valinnanvapaus 14
5863
nuorta vuonna 2016
Lähde:
Tilastot.etk.fi