ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Verkkokurssin suunnittelu -koontiluento

•
•
Johannes Pernaa
Johannes Pernaa

Espoon tilauskurssin päätössessio.

1 of 27
Download to read offline
Koonti 25.5.2016 Kouluttaja: FT Johannes Pernaa Verkkokurssin suunnittelu www.edumendo.fi
Tavoitteet Kurssin jälkeen kurssilainen ● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus antaa ● Osaa suunnitella oppimistavoitteita, arvioida niiden vaativustason ja kehittää tavoitteita vastaavia kurssisisältöjä. ● Osaa laatia perustason verkkokurssin Peda.netin työkaluja hyödyntäen.
● 20 min Tavoitteiden määrittelyn ja verkkopedagogiikan kertaus ● 40 min Peda.net-kertausta ja keväällä julkaistut toiminnot ● 30 min Verkkopedagogiikan syventämistä ● 20 min Kysymykset ja vastaukset tarpeen mukaan ● Sertifikaatin lunastaminen. Ohjelma
KERTAUSTA
● Tavoitteet ja arviointi ● Sisältö, rakenne ja pedagogiset toimintavat ● Syklittäistä ja toisiaan peilaavaa ● Tekniset välineet ● Palautteen keruu ● Jatkokehittäminen Suunnittelu
● Kurssi koostuu moduuleista tai teemoista ● Moduulien sisällä on etätehtävä, harjoituksia, luentoja jne. ja jälkitehtävä ● Etukäteistehtävä ● Aktiviteetti ● Reflektio Rakenne
TAVOITTEIDEN MUODOSTAMINEN
Tavoitteet ohjaavat toimintaa
Arvioinnin uudistaminen
Tavoitteet Kurssin jälkeen kurssilainen ● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus antaa. ● Osaa suunnitella (LUO) oppimistavoitteita, arvioida niiden vaativustason ja kehittää (LUO) tavoitteita vastaavia kurssisisältöjä. ● Osaa laatia (SOVELTAA JA LUO) perustason verkkokurssin Peda.netin työkaluja hyödyntäen.
ARVIOINTI
Pelkkä lopputesti ei riitä • Diagnostinen arviointi – Kurssin alussa tietoa opetuksen suunnitteluun ● Testi / käsitekartta • Formatiivinen arviointi – Jatkuva kurssin aikana saatu palaute tukee oppimista ja motivoi ● Blogi, keskustelut, oppimispäiväkirjat, miniesseet • Summatiivinen arviointi – Kurssikoe Arviointi aina näkyväksi!
Taksonomia sopii myös ää
PEDA.NET
VERKKOPEDAGOGISIA MALLEJA / AKTIVITEETTEJA
Yksilölliset tietorakenteet
Yhteisölliset tietorakenteet
Lähikehityksen vyöhyke
● Oppijat oppivat ratkaistessaan ryhmissä oikeita reaalimaailman ongelmia ohjatusti vaiheistetun ongelmanratkaisuprosessin mukaan. ● PBL-prosessin voi lukea esim. tästä artikkelista. ● Caset on sidottu reaalimaailman tilanteisiin, mutta voi olla myös oppikirja-esimerkkejä ● Ongelmatilanteet ratkaistaan ryhmässä tai yksin ● Tieto on työkalu, ei faktojen opiskelua 1. Ongelmalähtöinen oppiminen / case-oppiminen
● Tavoitteena perehtyä asiantuntijoiden toiminta- ja ajattelumalleihin ● Reaalimaailman ongelma ● Asiantuntija valmentaa toimintaa ja ohjaa ajattelemaan ● Koulusovellus: Yksilöllisen oppimisen malli 2. Kognitiivinen oppipoika
● Oppijat oppivat tutkimalla ja löytämällä itse opittavat asiat ● Oppijat ohjaavat itse omaa oppimistaan asettamalla itse ongelmia, rakentamalla asioista omia käsityksiään ja etsimällä uutta syventävää tietoa 3. Tutkiva oppiminen
● Siirretään vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja aktivoivien menetelmien kautta ● Mielekäs kokonaisuus ● Oppilas toimii aktiivisesti, kuten esim. kirjoittaa ● Opettaja tukee ja ohjaa 4. Aktivoiva opetus
● Design: Oppimista tapahtuu samalla, kun suunnitellaan jotain tuotetta (peliä, tekstiiliä, robottia, interaktiivista laitetta ym.) ● Projekti: Tuotanto-. tutkimus- tai kehittämisprojekti, jolla on mahdollisimman selkeät tavoitteet ja aikataulu. ● Oppimisympäristö voidaan räätälöidä jokaiselle henkilökohtaisesti merkitykselliseksi ● Oma projekti / oma kontribuutio isommassa projektissa 5. Design- ja projektioppiminen
● Opetusmuoto, jossa oppijat osallistuvat yhteenvetojen laadintaan, kysymystenasetteluun ja opetuksen suunnitteluun yhdessä opettajan kanssa ● Opettaja voi myös opettaa opetettavat asiat ensin pienelle ryhmälle, jotka puolestaan opettaa ne muille 6. Vastavuoroinen opettaminen
SERTIFIKAATTI
Open Badge Factory ● Pinjalta sähköpostilista, niin laitan kaikille suoritusmerkinnän anomisen tulemaan. ● Open Badge Passport ● Voisitte varmaan hyödyntää tätä laajemminkin.
Graham, C. R. (2006). Blended learning systems: Definition, current trends, and future directions. Teoksessa C. J. Bonk & C. R. Graham (toim.), The handbook of blended learning: Global perspectives. local designs (s. 3-21). San Francisco: Pfeiffer. Krathwohl, D. R. (2002). A revision of bloom's taxonomy: An overview.Theory into Practice, 41(4), 212-218. Osguthorpe, R. T. & Graham, C. R. (2003). Blended learning systems: Definitions and directions. Quarterly Review of Distance Education, 4(3), 227–234. Pernaa, J., & Aksela, M. (2013). Sähköisten kemian oppimisympäristöjen historia, nykytila ja tulevaisuus. LUMAT, 1(4), 435-456. Peura, P. (2013). Matematiikan opetuksen tulevaisuus -blogi. http://maot.fi, luettu 15.12.2015. Jyväskylän yliopiston Koppa - Verkko-opetuksen pedagogisia malleja. Lähteet

More Related Content

Verkkokurssin suunnittelu -koontiluento

  • 1. Koonti 25.5.2016 Kouluttaja: FT Johannes Pernaa Verkkokurssin suunnittelu www.edumendo.fi
  • 2. Tavoitteet Kurssin jälkeen kurssilainen ● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus antaa ● Osaa suunnitella oppimistavoitteita, arvioida niiden vaativustason ja kehittää tavoitteita vastaavia kurssisisältöjä. ● Osaa laatia perustason verkkokurssin Peda.netin työkaluja hyödyntäen.
  • 3. ● 20 min Tavoitteiden määrittelyn ja verkkopedagogiikan kertaus ● 40 min Peda.net-kertausta ja keväällä julkaistut toiminnot ● 30 min Verkkopedagogiikan syventämistä ● 20 min Kysymykset ja vastaukset tarpeen mukaan ● Sertifikaatin lunastaminen. Ohjelma
  • 5. ● Tavoitteet ja arviointi ● Sisältö, rakenne ja pedagogiset toimintavat ● Syklittäistä ja toisiaan peilaavaa ● Tekniset välineet ● Palautteen keruu ● Jatkokehittäminen Suunnittelu
  • 6. ● Kurssi koostuu moduuleista tai teemoista ● Moduulien sisällä on etätehtävä, harjoituksia, luentoja jne. ja jälkitehtävä ● Etukäteistehtävä ● Aktiviteetti ● Reflektio Rakenne
  • 10. Tavoitteet Kurssin jälkeen kurssilainen ● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus antaa. ● Osaa suunnitella (LUO) oppimistavoitteita, arvioida niiden vaativustason ja kehittää (LUO) tavoitteita vastaavia kurssisisältöjä. ● Osaa laatia (SOVELTAA JA LUO) perustason verkkokurssin Peda.netin työkaluja hyödyntäen.
  • 12. Pelkkä lopputesti ei riitä • Diagnostinen arviointi – Kurssin alussa tietoa opetuksen suunnitteluun ● Testi / käsitekartta • Formatiivinen arviointi – Jatkuva kurssin aikana saatu palaute tukee oppimista ja motivoi ● Blogi, keskustelut, oppimispäiväkirjat, miniesseet • Summatiivinen arviointi – Kurssikoe Arviointi aina näkyväksi!
  • 19. ● Oppijat oppivat ratkaistessaan ryhmissä oikeita reaalimaailman ongelmia ohjatusti vaiheistetun ongelmanratkaisuprosessin mukaan. ● PBL-prosessin voi lukea esim. tästä artikkelista. ● Caset on sidottu reaalimaailman tilanteisiin, mutta voi olla myös oppikirja-esimerkkejä ● Ongelmatilanteet ratkaistaan ryhmässä tai yksin ● Tieto on työkalu, ei faktojen opiskelua 1. Ongelmalähtöinen oppiminen / case-oppiminen
  • 20. ● Tavoitteena perehtyä asiantuntijoiden toiminta- ja ajattelumalleihin ● Reaalimaailman ongelma ● Asiantuntija valmentaa toimintaa ja ohjaa ajattelemaan ● Koulusovellus: Yksilöllisen oppimisen malli 2. Kognitiivinen oppipoika
  • 21. ● Oppijat oppivat tutkimalla ja löytämällä itse opittavat asiat ● Oppijat ohjaavat itse omaa oppimistaan asettamalla itse ongelmia, rakentamalla asioista omia käsityksiään ja etsimällä uutta syventävää tietoa 3. Tutkiva oppiminen
  • 22. ● Siirretään vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja aktivoivien menetelmien kautta ● Mielekäs kokonaisuus ● Oppilas toimii aktiivisesti, kuten esim. kirjoittaa ● Opettaja tukee ja ohjaa 4. Aktivoiva opetus
  • 23. ● Design: Oppimista tapahtuu samalla, kun suunnitellaan jotain tuotetta (peliä, tekstiiliä, robottia, interaktiivista laitetta ym.) ● Projekti: Tuotanto-. tutkimus- tai kehittämisprojekti, jolla on mahdollisimman selkeät tavoitteet ja aikataulu. ● Oppimisympäristö voidaan räätälöidä jokaiselle henkilökohtaisesti merkitykselliseksi ● Oma projekti / oma kontribuutio isommassa projektissa 5. Design- ja projektioppiminen
  • 24. ● Opetusmuoto, jossa oppijat osallistuvat yhteenvetojen laadintaan, kysymystenasetteluun ja opetuksen suunnitteluun yhdessä opettajan kanssa ● Opettaja voi myös opettaa opetettavat asiat ensin pienelle ryhmälle, jotka puolestaan opettaa ne muille 6. Vastavuoroinen opettaminen
  • 26. Open Badge Factory ● Pinjalta sähköpostilista, niin laitan kaikille suoritusmerkinnän anomisen tulemaan. ● Open Badge Passport ● Voisitte varmaan hyödyntää tätä laajemminkin.
  • 27. Graham, C. R. (2006). Blended learning systems: Definition, current trends, and future directions. Teoksessa C. J. Bonk & C. R. Graham (toim.), The handbook of blended learning: Global perspectives. local designs (s. 3-21). San Francisco: Pfeiffer. Krathwohl, D. R. (2002). A revision of bloom's taxonomy: An overview.Theory into Practice, 41(4), 212-218. Osguthorpe, R. T. & Graham, C. R. (2003). Blended learning systems: Definitions and directions. Quarterly Review of Distance Education, 4(3), 227–234. Pernaa, J., & Aksela, M. (2013). Sähköisten kemian oppimisympäristöjen historia, nykytila ja tulevaisuus. LUMAT, 1(4), 435-456. Peura, P. (2013). Matematiikan opetuksen tulevaisuus -blogi. http://maot.fi, luettu 15.12.2015. Jyväskylän yliopiston Koppa - Verkko-opetuksen pedagogisia malleja. Lähteet