Saavutettavuuskriteeristön koulutus Vaasan yliopisto 11102019
Download as PPTX, PDF0 likes149 views
OHO!-hankkeessa on koottu saavutettavuuskriteeristö. Mikä se on ja miten sitä käytetään? Sari Hanska ja Heli Antila, TAMK
More Related Content
Similar to Saavutettavuuskriteeristön koulutus Vaasan yliopisto 11102019 (20)
More from Heli Antila (20)
Recently uploaded (20)
Saavutettavuuskriteeristön koulutus Vaasan yliopisto 11102019
- 1. OHO!-hanke / Heli Antila & Sari Hanska Syksy 2019 Saavutettavuus ja sen kehittäminen kriteeristön avulla korkeakouluissa
- 2. OHO!-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke vuosille 2017- 2019. Mukana on 11 korkeakoulua, Jyväskylän yliopisto koordinoi. Hankkeessa edistetään opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia parantamalla heidän osallisuuden kokemustaan opiskeluyhteisössä (OHO! = Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin) Kolme osa-aluetta: 1. Hyvää alkuun 2. Pedagogiikalla hyvinvointia 3. Kaikkien korkeakoulu
- 3. OHO!-hankkeen taustaa Opiskelijoiden kokema yksinäisyys, opiskeluverkostojen ulkopuolelle jääminen ja akateemisten opiskelutaitojen puutteet haittaavat opinnoissa etenemistä. Opintojen viivästymisen lisäksi ongelmat heijastuvat helposti myös ٲönhakuun ja ٲöllistyvyyteen. Käynnistimenä tutkimushavainnot, yhteiset haasteet ja jaettu kiinnostus opiskeluolosuhteiden kehittämiseen. Saavutettavuuskriteeristö on laadittu hankkeen ”Kaikkien korkeakoulu” – osiossa, jonka keskeisenä teemana on korkeakoulujen saavutettavuus.
- 4. Saavutettavuus korkeakoulussa – mitä se tarkoittaa käytännössä? 4
- 5. Saavutettavuuden ymmärtäminen laajasti: 5 • Korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten sekä erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden (= fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen saavutettavuus). • Koskettaa henkilökuntaa ja opiskelijoita: saavutettavuus on olennaista esimerkiksi vammoista, sairaudesta tai oppimisvaikeuksista kärsiville. Samalla se on hyödyksi kaikille korkeakoulun yhteisössä toimiville.
- 6. Saavutettavuus Korkeakoulujen suunnitelmat Korkeakoulujen saavutettavuusvastaavat - suunnitelmien toteutus Arviointi - korkeakoulut - Karvi - OKM Yhteisٲöverkosto - viestintä, koulutus, tuki, tutkimus, kansallinen ja kv-toiminta OKM:n suositus, ohjeet ja vuorovaikutus - sopimusneuvottelut - erillisrahoitukset (OHO!-hankkeen ja ESOK-verkoston ehdotus, käynti OKM k2019)
- 9. Miten saavutettavuus näkyy opettajan ٲössä? • opettajien käytännöt ja osaaminen eroavat toisistaan • verkkopedagogiikan haltuunotto ٲölästä -> vähentyneet resurssit poissa muusta ohjausajasta • koulutuksen ja tuen puute -> verkkoympäristön muuttuminen materiaali- ja tehtävänpalautusvarastoksi • verkko-opetuksessa ennakkovalmistelujen määrä on suuri (tekniset haasteet, laitteet/sovellukset tarkistettava, suunnitteluٲötä ja sopimisia on enemmän, opiskelija pitää perehdyttää käytettävään verkkoympäristöön) • itsensä kehittämisen haasteet mm. ajankäyttö, siirtymävaiheen muutokset • tukea on saatavissa, mutta sitä on osattava aktiivisesti etsiä
- 10. jatkuu • opiskelija-aineksen muuttuminen (ongelmia ja henkilökohtaista tuen tarvetta aiempaa enemmän) • monenlaisten oppijoiden ja erilaisten suoritustapojen huomiointi ei aina mahdollista, vaikka tahtoa siihen löytyisikin • osa opettajista näkee, että teknologian ja etäopiskelun lisääntyminen lisää monen tukea tarvitsevan opiskelijan haasteita eikä suinkaan helpota niitä • kaikki tukea tarvitsevat opiskelijat eivät ole valmiita vastaanottamaan sitä • pelkän verkkokontaktin kautta opiskelijan ongelmat harvoin tulevat ilmi ilman tämän omaa aktiivisuutta Antila, H. & Seppälä, M. 2018. Tahtoa on, mutta ei aikaa opetella ja omaksua.TAMK Journal.
- 11. Saavutettavuuskriteeristö korkeakoulussa - mihin sitä tarvitaan? 11
- 12. Mikä saavutettavuuskriteeristö on? • Työkalu, jolla korkeakoulun saavutettavuutta voidaan arvioida yhdenmukaisesti, ja tuloksia voidaan seurata ajallisesti. • Ei ole lista velvoitteista, vaan auttaa keräämään palautetta ja arvioimaan saavutettavuuden nykytilannetta. • Kriteeristön avulla voidaan tunnistaa ja tiedostaa saavutettavuuden kehittämiskohteet. • Suositeltavaa on, että saavutettavuus sisällytetään osaksi korkeakoulun laatu- tai arviointijärjestelmää.
- 13. Kriteeristön taustaa Saavutettavuuskriteeristön kehittäminen pohjautuu • aiempien hankkeiden kokemuksiin (esim. ESOK) • aiempiin selvityksiin ja tutkimuksiin (esim. Otus, YTHS) • OHO! –hankkeessa tehtyihin opiskelija-, opettaja- sekä johdon kyselyihin • Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) Korkeakoulujen auditointikäsikirjaan 2018 - 2024
- 14. Saavutettavuus- kriteeristön osa-alueet Arvot, asenteet ja toimintakulttuuri Johtaminen Fyysinen ympäristö Digitaalinen saavutettavuus Opetus ja oppiminen Tuki ja ohjaus (ml. kirjasto) Viestintä Opiskelijavalinnat
- 15. Itsearviointi ja indikaattorit Kriteeristön teema sisältää kaksi osiota Osallistava itsearviointi toimii kehittämisen välineenä. Se edistää saavutettavuusteemojen tunnistamista, tiedostamista ja arjen kehittämistä. Tavoitteena on korkeakoulujen saavutettavuuden kehittäminen systemaattisesti osallistaen kehittämisٲöhön eri toimijat, kuten opiskelijat, opetushenkilöstö, asiantuntijat ja johto. Indikaattoriosio on tarkoitettu korkeakoulun johdon ja asiaan perehtyneiden esim. esteettömyysyhdyshenkilöiden käyttöön. Se toimii organisaation strategisen kehittämisen ٲökaluna ja perustuu tutkittuun tietoon korkeakoulujen toiminnasta. 15
- 16. Osallistava itsearviointi 1 • Jokaisella korkeakouluyhteisöön kuuluvalla mahdollisuus täyttää itsearviointi. Korkeakoulu päättää tulosten ja kehittämiskohteiden koonnista (koko korkeakoulun tasolla? yksiköittäin?) • Voidaan tehdä yksittäisten tai kaikkien kahdeksan teeman osalta (suositus vähintään neljän vuoden välein). Välivuosina suositellaan kehityskohteena olevien teemojen arviointia. • Vastaukset kootaan ja analysoidaan sekä niitä käsitellään monialaisessa tiimissä. Itsearviointiin osallistuneet saavat tiedon tuloksista ja kehittämissuunnitelman 16
- 17. Osallistava itsearviointi 2 • Määritellään kirjallisesti korkeakoulun saavutettavuuden vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevalle kaudelle. Muistiin kirjataan teemat, joissa on edistytty. • Arvioinneista tehty muistio jaetaan korkeakoulun johtoryhmälle. Asiat huomioidaan strategiassa, toiminnan resursoinnissa ja toimenpiteiden vastuuttamisessa sekä edistymisen arvioinnissa ja seurannassa. • Suositellaan saavutettavuuden sisällyttämistä osaksi korkeakoulun laatu- tai arviointijärjestelmää. Näin kriteeristö tukee korkeakoulun kehittämisٲötä ja varmistaa saavutettavuusteemojen huomioimisen. 17
- 18. Arviointiasteikko • Arviointiasteikko pohjautuu Karvin arviointiasteikkoon erinomainen, hyvä, riittämätön. Väittämät kuvaavat hyvää tasoa. • Erinomainen kehitystaso: systemaattisen toiminnan kehittämisen lisäksi kehittämistoimet tuottavat erityistä lisäarvoa korkeakoululle, opiskelijoille tai muille sidosryhmälle. Korkeakoulu pystyy osoittamaan vakuuttavia esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista. • Riittämätön kehitystaso tarkoittaa, että korkeakoululta puuttuu arviointialueissa kokonaan tai keskeisiltä osin systemaattiset, toimivat ja osallistavat menettelytavat eikä saavutettavuusٲön vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen ole näyttöä. (Karvi) 18
- 19. Kriteeristön täyttö – osaisimmeko nyt täyttää sen?
- 20. Kriteeristön täyttö Tavoitteena edistää oman korkeakoulun saavutettavuutta sekä mahdollistaa saavutettavuuden toteutuminen koulutusalasta ja korkeakoulusta riippumatta kaikille. Millaisissa tiimeissä haluaisitte sen täyttää? Kriteeristöön voi tutustua ja sen täyttää verkossa (lomake).
- 21. Kriteeristön käyttäminen ja täyttäminen Kriteeristöä voidaan käyttää kokonaisuutena tai käsitellä vain yksittäisiä teemoja => Opetus ja oppiminen, Tuki ja ohjaus Arviointiasteikko: erinomainen, hyvä, riittämätön (kriteeristön väittämät kuvaavat hyvää tasoa) Täytön jälkeen kootaan selkeä yhteenveto, jossa vahvuudet ja tärkeimmät saavutettavuuteen liittyvät kehittämiskohteet on listattu riittävän yksityiskohtaisesti. Muistio johtoryhmälle, joka huomioi asiat mm. strategiassa, resursoinnissa, toimenpiteiden vastuuttamisessa ja edistymisen arvioinnissa sekä seurannassa.
- 30. Lisätietoa www.ohohanke.fi FB: ohoprojekti Twitter: @ohohanke heli.antila@tuni.fi sari.hanska@tuni.fi