Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muokkaajana
Download as PPTX, PDF0 likes22 views
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
More Related Content
Similar to Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muokkaajana (20)
More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muokkaajana
- 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muokkaajana Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka -seminaari, Kela 9.12.2022 Timo Kauppinen & Aleksi Karhula 19.12.2022
- 2. Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muokkaajana • Tekijät: Timo Kauppinen (THL), Aleksi Karhula (HY) • Tulossa tieteellinen artikkeli, ei vielä valmis • Tutkimusaineistona Tilastokeskuksen muodostama koko väestön sisältävä yksilötason pitkittäisrekisteriaineisto • Tutkimuskohteena 40 kerrostalovaltaista lähiöaluetta yhdeksässä kaupungissa (Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Pori) • Ne kerrostalovaltaiset lähiöalueet 10 suurimmassa kaupungissa, joissa pienituloisten osuus 20 v. täyttäneistä oli nopeassa kasvussa vuosina 1997-2019 ja vuoden 1997 arvo oli yli mediaanin • Tutkimuskysymykset: Missä määrin a) muuttoliike ja alueella pysyvien tulotason muutos, ja b) erilaisissa elämäntilanteissa olevat ovat vaikuttaneet pienituloisten osuuteen vuosien 1997 ja 2019 välillä? • Pienituloisilla tarkoitetaan tässä 20 v. täyttäneen väestön 19.12.2022 2 Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
- 3. Kysymyksenasettelun taustaa • Kansainvälisessä tutkimuksessa havaintoja sosioekonomisen segregaation kasvusta (van Ham et al. 2021) ja köyhyyden esikaupungistumisesta (Bailey & Minton 2018; Hochstenbach & Musterd 2018), Suomessakin havaintoja tulotason mukaisen alueellisen eriytymisen voimistumisesta (esim. Kauppinen & Mukkila 2022). • Pienituloisuuden kasvulla on erilainen merkitys riippuen siitä, onko sen taustalla väestön vaihtuminen muuttoliikkeen myötä vai alueilla pysyvien tulotason muutokset (Bailey 2020; Bolt 2018). Eräissä viimeaikaisissa tutkimuksissa (Cooke 2010; Schouten 2021; Boje-Kovacs ym. 2021) on johtopäätöksenä ollut, että perinteisesti keskeisenä prosessina pidetyllä muuttoliikkeellä olisi vain vähän merkitystä. • Alueen pienituloisuuden ongelmallisuus voi riippua siitä, millaisessa käytössä alue on asukkaiden asumisurilla: esim. nuorten aikuisten muuttaminen köyhille alueille ja niiltä pois ei ole välttämättä merkki näiden alueiden ongelmista (Bailey 2020), ja pienituloisilla alueilla asuminen voi olla asumisuran alkuun (Lelévrier & Melic 2018) tai työttömyyden kokemiseen liittyvä Timo Kauppinen & Aleksi Karhula 19/12/2022 3
- 4. Vuosittaiset eri muutosprosessien nettovaikutukset pienituloisten ja ei- pienituloisten 20 v. täyttäneiden määriin tutkimusalueilla vuosina 1998-2019 19/12/2022 4 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 Pienituloiset Ei-pienituloiset Muutos tuhatta 20 v. täyttänyttä asukasta kohti, henkilöä Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus Tulotason muutos alueella asuttaessa Muuttoliike PROSESSIT YHTEENSÄ -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 Pienituloiset Ei-pienituloiset Muutos tuhatta kyseiseen tuloryhmään kuuluvaa asukasta kohti, henkilöä Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus Tulotason muutos alueella asuttaessa Muuttoliike PROSESSIT YHTEENSÄ Suhteutettuna koko 20+ väestöön Suhteutettuna kyseiseen tuloryhmään Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
- 5. -15,0000 -10,0000 -5,0000 0,0000 5,0000 10,0000 15,0000 20,0000 20-29 opiskelija 20-29 työllinen 30-59 opiskelija 30-59 työllinen 30-59 muu 60+ eläkeläinen YHTEENSÄ Keskimääräinen vuosittainen nettomuutos tuhatta 20 v. täyttänyttä asukasta kohti, 1998-2019, henkilöä Low income population Muuttoliike Tulotason muutos alueella asuttaessa Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 20-29 opiskelija 20-29 työtön 20-29 työllinen 20-29 muu 30-59 opiskelija 30-59 työtön 30-59 työllinen 30-59 eläkeläinen 30-59 muu 60+ työllinen 60+ eläkeläinen 60+ muu Ei-pienituloiset -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 20-29 opiskelija 20-29 työtön 20-29 työllinen 20-29 muu 30-59 opiskelija 30-59 työtön 30-59 työllinen 30-59 eläkeläinen 30-59 muu 60+ työllinen 60+ eläkeläinen 60+ muu Pienituloiset Muutosprosessien vaikutukset eriteltynä henkilöiden elämäntilanteiden mukaan (työura) 19/12/2022 5 Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
- 6. Vuosittaiset eri muutosprosessien nettovaikutukset pienituloisten ja ei-pienituloisten 20 v. täyttäneiden määriin tutkimusalueilla ja muissa kerrostalolähiöissä 1998-2019, suhteutettuna koko 20+ väestöön 19/12/2022 6 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 Pienituloiset tutkimusalueilla Pienituloiset muissa kerrostalolähiöissä Ei-pienituloiset tutkimusalueilla Ei-pienituloiset muissa kerrostalolähiöissä Muutos tuhatta 20 v. täyttänyttä asukasta kohti, henkilöä Muuttoliike Tulotason muutos alueella asuttaessa Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus PROSESSIT YHTEENSÄ Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
- 7. Etnisiä eroja prosesseissa • Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten muuttoliike on lisännyt pienituloisia, hieman enemmän kyse ulkomaalaistaustaisista • Opiskelijoiden pienituloisia lisäävässä muuttoliikkeessä on kyse lähinnä suomalaistaustaisista, samoin 20 v. täyttäneeseen väestöön ikääntymisessä • Ulkomaalaistaustaisen pienituloisen väestön kasvu perustuu lähinnä muuttoihin, suomalaistaustaisilla ikääntyminen tutkimusväestöön suuremmassa roolissa • Muiden kuin pienituloisten muuttoliike on vähentänyt ei-pienituloista väestöä vain suomalaistaustaisilla • Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla tuloliikkuvuus on vähentänyt pienituloisuutta, enemmän kyse suomalaistaustaisista • Muutos suhteessa ryhmän kokoon kuitenkin samaa tasoa: suomalaistaustaisilla nettomuutos (siirtymä pienituloisista ei-pienituloisiin) vuosittain keskimäärin 3,1 % suomalaistaustaisten pienituloisten keskiväkiluvusta, ulkomaalaistaustaisilla vastaava suhde 3,4 % 19/12/2022 7 Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
- 8. Alustavia johtopäätöksiä • Pienituloisuutta lisääviä prosesseja olivat etenkin muuttoliike ja ikääntyminen 20 v. täyttäneeseen väestöön, ei juuri kyse alueella asuvien tulotason laskusta. • Pienituloisten määrän kasvu liittyi lähinnä 20-29-vuotiaisiin, erityisesti opiskelijoihin, lapsettomiin ja vuokralla asujiin tutkimusalueiden (korostunut) rooli asumisuran alun asuinpaikkana selittää kasvua? • Ulkomaalaistaustaisilla muuttovoittoa useammassa ryhmässä • Opiskelijoiden suuri vaikutus mahdollisesti vastaava analyysi 25 v. täyttäneillä • Vanhemmissa ikäryhmissä tapahtuneet muutokset ovat etupäässä vähentäneet ei-pienituloista väestöä • Muuttoliike 30-59-vuotiailla, kuolleisuus 60 vuotta täyttäneillä • Selvimmin tutkimusalueita erottaa muista alueista 30-59-vuotiaiden ei- pienituloisten negatiivinen muuttotase, joka liittyy suomalaistaustaisiin • Nousu pienituloisuudesta samantahtista suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla 19/12/2022 8 Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
- 9. Lähteet (1/2) Bailey N (2020) Understanding the processes of changing segregation. In: Musterd S (Ed.) Handbook of Urban Segregation, pp. 367–377. Edward Elgar, Cheltenham. Bailey N, Minton J (2018) The suburbanisation of poverty in British cities, 2004-16: extent, processes and nature. Urban Geography, 39:6, 892–915. https://doi.org/10.1080/02723638.2017.1405689 Boje-Kovacs B, Egsgaard-Pedersen A, Weatherall CD (2021) Residential mobility and persistent neighborhood deprivation. Journal of Housing Economics 53,101771. https://doi.org/10.1016/j.jhe.2021.101771 Bolt G (2018) Who Is to Blame for the Decline of Large Housing Estates? An Exploration of Socio-Demographic and Ethnic Change. In: Hess DB, Tammaru T, van Ham M (Eds.) Housing Estates in Europe. Poverty, Ethnic Segregation and Policy Challenges, pp. 57–74. Springer. https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-92813-5 Cooke TJ (2010) Residential Mobility of the Poor and the Growth of Poverty in Inner-Ring Suburbs, Urban Geography, 31:2, 179–193. https://doi.org/10.2747/0272-3638.31.2.179 van Ham M, Tammaru T, Ubarevičienė R, Janssen H (2021) Rising Inequalities and a Changing Social Geography of Cities. An Introduction to the Global Segregation Book. In: van Ham M, Tammaru T, Ubarevičienė R, Janssen H (Eds.) Urban Socio-Economic Segregation and Income Inequality. A Global Perspective, pp. 3–26. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-64569-4 19/12/2022 9 Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
- 10. Lähteet (2/2) Hochstenbach C, Musterd S (2018) Gentrification and the suburbanization of poverty: changing urban geographies through boom and bust periods. Urban Geography, 39:1, 26–53. https://doi.org/10.1080/02723638.2016.1276718 Kauppinen TM, Mukkila S (2022) Lähiöalueiden väestörakenteen kehitys suurissa kaupungeissa vuosina 1995-2019. Työpaperi 38/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/144980 Lelévrier C, Melic T (2018) Impoverishment and Social Fragmentation in Housing Estates of the Paris Region, France. In: Hess DB, Tammaru T, van Ham M (Eds.) Housing Estates in Europe. Poverty, Ethnic Segregation and Policy Challenges, pp. 313–338. Springer. https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-92813-5 Schouten A (2021) Residential mobility and the geography of low-income households. Urban Studies, 58:9, 1846–1865. https://doi.org/10.1177/0042098020922127 19/12/2022 10 Timo Kauppinen & Aleksi Karhula