Uuden ty旦ntekij辰n perehdytt辰minen: Miksi se on niin t辰rke辰t辰 ja miten se onni...Jaakko Koivula
油
Perehdytt辰minen on sek辰 ty旦nantajalle laissa m辰辰r辰tty velvollisuus, ett辰 ehdottoman v辰ltt辰m辰t旦nt辰 rekrytointien onnistumiselle. Lyhyess辰 esityksess辰 vastataan perehdytt辰misen miksi ja miten -kysymyksiin ja esitell辰辰n esimerkkin辰 asiallinen perusperehdytys.
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksin辰Harto P旦nk辰
油
Koulutus Oppikirjattomuus-hankkeen loppuseminaarissa Kuopiossa, 21.11.2019, Harto P旦nk辰, Innowise
Am辿liorer sa gestion des ressources humaines b辿n辿volesYoann Kassi-Vivier
油
Comment les associations peuvent-elles am辿liorer leur gestion des ressources humaines b辿n辿voles ? A loccasion du marathon pro bono HEC 2012, Pro Bono Lab et le d辿partement ressources humaines de Bouygues Construction ont r辿alis辿, en partenariat avec un professeur dHEC, cette formation pro bono livrant conseils et bonnes pratiques en mati竪re de recrutement et dint辿gration des b辿n辿voles.
Ce contenu p辿dagogique est destin辿 toutes les associations qui souhaitent am辿liorer leur gestion des ressources humaines b辿n辿voles. Il a 辿t辿 d辿velopp辿 par les 辿quipes de Bouygues Construction avec laccompagnement de Pro Bono Lab. Nous tenons remercier lentreprise Bouygues Construction pour son soutien financier ainsi que le professeur Mathilde Leroy en formation Executive Education (Mastere RH) HEC pour lencadrement fourni.
Diasarja k辰sittelee mm. ohjausty旦n rajojen hahmottamista, havaitsemista, puheeksi ottamista ja eteenp辰in ohjaamista sek辰 antaa toimintaohjeita haastaviin ohjaustilanteisiin. Diapaketin koostivat opintopsykologit Kaisa Poutanen (Helsingin yliopisto) ja Taija Tuominen (Tampereen yliopisto) Campus Conexus-projektissa. Paketin materiaalien tuottamiseen ja ideointiin osallistuivat my旦s Juha Nieminen (FT, opintopsykologi) ja Satu Eerola (PsM, opintopsykologi).
Uuden ty旦ntekij辰n perehdytt辰minen: Miksi se on niin t辰rke辰t辰 ja miten se onni...Jaakko Koivula
油
Perehdytt辰minen on sek辰 ty旦nantajalle laissa m辰辰r辰tty velvollisuus, ett辰 ehdottoman v辰ltt辰m辰t旦nt辰 rekrytointien onnistumiselle. Lyhyess辰 esityksess辰 vastataan perehdytt辰misen miksi ja miten -kysymyksiin ja esitell辰辰n esimerkkin辰 asiallinen perusperehdytys.
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksin辰Harto P旦nk辰
油
Koulutus Oppikirjattomuus-hankkeen loppuseminaarissa Kuopiossa, 21.11.2019, Harto P旦nk辰, Innowise
Am辿liorer sa gestion des ressources humaines b辿n辿volesYoann Kassi-Vivier
油
Comment les associations peuvent-elles am辿liorer leur gestion des ressources humaines b辿n辿voles ? A loccasion du marathon pro bono HEC 2012, Pro Bono Lab et le d辿partement ressources humaines de Bouygues Construction ont r辿alis辿, en partenariat avec un professeur dHEC, cette formation pro bono livrant conseils et bonnes pratiques en mati竪re de recrutement et dint辿gration des b辿n辿voles.
Ce contenu p辿dagogique est destin辿 toutes les associations qui souhaitent am辿liorer leur gestion des ressources humaines b辿n辿voles. Il a 辿t辿 d辿velopp辿 par les 辿quipes de Bouygues Construction avec laccompagnement de Pro Bono Lab. Nous tenons remercier lentreprise Bouygues Construction pour son soutien financier ainsi que le professeur Mathilde Leroy en formation Executive Education (Mastere RH) HEC pour lencadrement fourni.
Diasarja k辰sittelee mm. ohjausty旦n rajojen hahmottamista, havaitsemista, puheeksi ottamista ja eteenp辰in ohjaamista sek辰 antaa toimintaohjeita haastaviin ohjaustilanteisiin. Diapaketin koostivat opintopsykologit Kaisa Poutanen (Helsingin yliopisto) ja Taija Tuominen (Tampereen yliopisto) Campus Conexus-projektissa. Paketin materiaalien tuottamiseen ja ideointiin osallistuivat my旦s Juha Nieminen (FT, opintopsykologi) ja Satu Eerola (PsM, opintopsykologi).
2. Laurea: Ammattikorkeakoulujen teht辰v辰n辰 (351/2003) on antaa ty旦el辰m辰n ja sen kehitt辰misen vaatimuksiin sek辰 tutkimukseen sek辰 taiteellisiin l辰ht旦kohtiin pohjautuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijateht辰viin ja tukea ammatillista kasvua. (Laurean pedagoginen strategia 2007 )
3. Ty旦n ja maailman muuttuminen Yhteiskunnan muutoksen aallot Premoderni Moderni - Postmoderni Aikaisemmin ammattitutkinto riitti koko ty旦uran ajaksi Nykyisin osaaminen on jatkuvasti kehittyv辰辰, dynaamista Osaamisen kehittyminen sek辰 yksil旦tasolla ett辰 ty旦yhteistasolla
4. Tiede-, organisaatio- ja oppimisk辰sitykset eri aikakausina (Helakorpi 2005) Premoderni Moderni Postmoderni Tiede- ja tietok辰sitys Organisaatiok辰sitys Koulutusk辰sitys Uskonto uskomukset K辰sity旦 El辰m辰n koulu, kirkon koulu Luonnontiet. posit. dualismi, objekt. Taylorismi Byrokratia Tiet辰minen Tieteellinen tieto Opettaminen, nykykoulu Relativismi, hermeneutiikka,tiet辰mys, hiljainen tieto, subjektiivisuus oppiva organ. yhteis旦t, tiimit, kollektiivinen oppiminen, verkostot,asiantuntijuus, kokonaisuudet, kumppanuus osaamisen johtaminen, tiet辰myksen hallinta, asiakkuus Oppimaan oppiminen (metataso), uudet ymp辰rist旦t (projektit) vuoropuhelu, avoimmuus, el辰m辰nik辰inen
5. Postmoderniaika: ei universaalia totuutta, monet selitystavat maailmasta ja olevasta ovat p辰tevi辰 Yhteiskunta moniarvoinen Kaikki on suhteessa johonkin (aikaan, paikkaan, tilanteeseen, ihmisiin, kulttuuriin) Hermeneutiikka yleistynyt k辰ytt辰ytymistieteiss辰 Asiakasmuutos ajankohtainen, kuluttajal辰ht旦inen/ asiakasl辰ht旦inen/ k辰ytt辰j辰l辰ht旦inen -ajattelu
6. Jatkuu Organisaatiot ohuita, oppivia organisaatioita Asiantuntijatiimit ja verkostot Hierargiat mataloituvat Kokonaisuudet hallitsevat Kokemusten jakaminen osaamisen ehtona Kyky reflektioon Kyky muuttua, dynaamisuus Ketteryys (kyky vastata tarpeisiin nopeasti) Avoimmuus Osaamisen johtaminen Organisaation kriittisi辰 menestystekij旦it辰
7. Asiantuntijuus ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakoulujen keskeinen teht辰v辰 kouluttaa eri aloille henkil旦it辰 asiantuntijateht辰viin Asiantuntijuus on avointa, tulevaisuuteen suuntautuvaa Yksil旦n ett辰 yhteis旦n osaamista Asiantuntijuus koostuu relevantista tiedosta, itseluottamuksesta ja kyvyst辰 toimia. Tieto on asiantuntijuuden ydin, jota sovelletaan eri konteksteissa (Piirainen 2008)
8. Asiantuntijuuden tunnuspiirteit辰 Postmodernissa ajassa: Dynaaminen, joka paikassa l辰sn辰 oleva, asiantuntijuus ei j辰hmety ammateiksi Yksil旦n ominaisuus / yhteis旦n ominaisuus Jaettu asiantuntijuus Eettisyys ja arvo-osaaminen asiantuntijuuden osa-alueena tunnustettu Asiantuntijakieli
9. Asiantuntijuuden tarkastelua: 1960-luvulla: n辰k旦kulmana kaksijakoisuus 1)Deklaratiivinen tieto -eksplisiittinen, sanallisesti ilmaistavissa oleva tieto -faktatieto -k辰sitteellinen tieto -teoriatieto
10. Asiantuntijuuden tarkastelua: 2)Proseduraalinen tieto -tieto, joka ilmenee k辰yt辰nn旦llisen辰 taitona -tieto siit辰, miten jokin toiminta tai teht辰v辰 suoritetaan -taito Nykyk辰sitys: n辰m辰 kaksi n辰k旦kulmaa eiv辰t riit辰 asiantuntijuuden tarkasteluun Asiantuntijuutta tulee tarkastella muuttuvien ty旦el辰m辰n vaatimusten kannalta
11. Asiantuntijuuden keskeisi辰 piirteit辰 (Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu 2004) Asiantuntijat huomaavat sellaisia ominaisuuksia ja mielekk辰it辰 tietorakenteita, joita aloittelijat eiv辰t huomaa Asiantuntijat ovat hankkineet runsaasti syv辰llist辰, j辰sentynytt辰 sis辰ll旦llist辰 tietoa Tiedon organisointikyky tiet辰mys rakentuu ydink辰sitteiden tai suurten ajatusten ymp辰rille. Asiantuntijatieto ei ole pelk辰st辰辰n faktaa vaan se sis辰lt辰辰 my旦s soveltamisyhteyksi辰 = tiedon ja taidon yhdist辰minen (Bereiter 2004)
12. Jatkuu Asiantuntijat pystyv辰t palauttamaan mieleens辰 joustavasti, tilannekohtaisesti ja vaivattomasti t辰rkeit辰 osia tiedoistaan (tiedostoistaan) Alan asiantuntijuus ei v辰ltt辰m辰tt辰 sis辰ll辰 pedagogisia taitoja
13. Asiantuntijatieto Tarkastelun kohteena on t辰ll旦in ihmisten oma toiminta = persoonallinen tieto Bereiter 2004: 1. ilmaistavissa oleva tieto 2. implisiittinen ymm辰rt辰minen (hiljainen tieto) 3. tapahtumatieto (kokemustieto) 4. vaikutelmatieto (intuitiivinen tieto) 5. taito, kyky toimia tarkoituksenmukaisesti 6. toiminnan s辰辰telyyn liittyv辰 tieto
14. Hiljainen tieto BA on japanilaisen organisaatiokultuuritutkimuksen luomus. Tarkoitus tehd辰 hiljainen tieto n辰kyv辰ksi. BA on samaan ja eri aikaan fyysinen, mentaalinen ja virtuaalinen ajan ja paikan sulautuma, jossa yksil旦iden k辰sitykset, kokemukset, uskomukset ja osaaminen kohtaavat
15. Ammattisivistys Ihmisen sis辰inen tila , joka ilmenee toiminnassa. Tiettyjen inhimillisten kykyjen kehittyneiyys Tiedot ja taidot muuttuvat sivistykseksi vasta silloin kun ne ilmenev辰t ihmisentoiminnassa laajakatseisuutena, objektiivisuutena ja oikeamielisyyten辰
16. Ammattisivistys Ammattisivistys on kokonaisvaltaista tiet辰myst辰 ja osaamista, johon kuuluu tieteiden v辰linen teoreettisten ja k辰yt辰nn旦llisten tietojen soveltava hallinta ja ymm辰rt辰minen sek辰 sis辰istetty ammattietiikka
17. Bereiter 2004 jatkuu.. Kaikilla aloilla tarvittava asiantuntijuus koostuu em. kuudesta tiedon muodosta Elementit ovat integroituneena kokonaisuudeksi Mit辰 syv辰llisempi osaaminen sit辰 sitoutuneempia em. elementit ovat toisiinsa Lis辰ksi: sosiokulttuurisen tiedon merkitys asiantuntijuuden kehittymisess辰 t辰rke辰辰.
18. K辰sitys asiantuntijuudesta (mukaeltu Peltom辰ki-Harjum辰ki & Husman 2002) Vanha asiantuntijuus : Ammattikuntakohtaine n asiantuntijuus Ammattikunnan yksinoikeus ty旦teht辰viin Asiantuntijuuksien kamppailu omasta tilasta Oman asiantuntijuuden rajojen selkeys suhteessa ulkopuolisiin Asiantuntija lains辰辰t辰j辰n辰 Uusi asiantuntijuus : Ammattikuntien v辰listen rajojen ylitykset ja rajapinnat Monet eri asiantuntijuudet, monet eri ongelmanm辰辰rittelyt samalle asialle Verkostoituminen, yhteisty旦, tiimity旦 Oman asiantuntijuuden ulkopuolella olevien ja ei-asiantuntijuuden hyv辰ksyminen samalle kent辰lle, tasavertaisuus
19. K辰sitys asiantuntijuudesta. Vanha asiantuntijuus : Asiantuntijoiden hierarkkiset suhteet toisiinsa Professionaalisesti m辰辰ritelty, stabiili asiantuntijuus Kaavamaiset ongelmat ja valmiit ratkaisut Asiakas kohteena Uusi asiantuntijuus: Asiantuntija todellisuuksien tulkitsijan koulutukseen ja kokemukseen nojaten Asiantuntijuus sis辰lt辰辰 relatiivista tietoa ja arvopohdintaa Dynaaminen, jatkuvasti uusiutuva, osaamisen kehitt辰minen Tilannekohtainen ana-lyysi ja luova ongelmaratkaisu Asiakas subjektina, kumppanina, Asiakkuus laajempana k辰sitteen辰
20. Jaettu asiantuntijuus Mit辰 on jaettu asiantuntijuus? Prosessi, jossa useat ihmiset jakavat tietoon, suunnitelmiin ja tavoitteisiin liittyvi辰 辰lyllisi辰 voimavaroja saavuttaakseen jotain, jota yksitt辰inen ihminen ei pystyisi toteuttamaan
21. Jaettu asiantuntijuus Monimutkaiset ongelmat Palaute oman ajattelun testaaminen ja kehitt辰minen Erilaiset n辰k旦kulmat laajentavat ja t辰ydent辰v辰t Reflektiivinen ty旦tapa Kollektiivinen oppiminen/osaaminen Yhteis旦llisyys: yhteinen p辰辰m辰辰r辰, yhteinen tekeminen, sosiaalinen p辰辰oma(=yhteis旦llisyyden tuote?)
22. Sosiaalinen p辰辰oma: Yhteis旦llisyys = sosiaalinen p辰辰oma (rinnakkaisk辰site) tai sosiaalinen p辰辰oma yhteis旦llisyyden tuotteena Keskeiset elementit: Yhteiset normit jaetut arvot verkostot merkitykselliset suhteet luottamus
23. Sosiaalinen p辰辰oma auttaa organisaatioita tai yksil旦it辰 saavuttaman itselleen merkityksellisi辰 asioita. Voi olla jopa yrityksen kriittinen menestystekij辰. Yhteis旦llisen辰 ilmi旦n辰 sosiaalinen p辰辰oma luo koheesiota yhteis旦旦n ja toimii perustana luottamukselle ja yhteiselle toiminnalle. Yksil旦llisen辰 ilmi旦n辰 sosiaalinen p辰辰oma voi mahdollistaa selviytymisen ep辰varmoissa tilanteissa
24. Ty旦n ja osaamisen k辰sitteist旦 (Helakorpi 2005) http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/osaamismittarit/Tyo%20ja%20ammattitaito.pdf
25. Asiantuntijuus (Helakorpi 2010) Asiantuntijuus perustuu tietoihin ja taitoihin, osaamiseen ja kokemuksiin. Asiantuntijuus on my旦s tiet辰myst辰, jonka toimija suhteuttaa kulloisiinkin vaatimuksiin. Asiantuntijuus on subjektiivista ja relatiivista sis辰lt辰en arvon辰k旦kulman (eettinen asiantuntija). Asiantuntijuuteen liittyy toimintavalmiuden lis辰ksi innovaatiovalmiudet* Hyv辰n koulutuksen (vahva teoriatausta) ja laajan kokemuksen my旦t辰
27. jatkuu.. asiantuntija pystyy kehitt辰m辰辰n ty旦t辰辰n, alaansa ja ty旦yhteis旦辰辰n (reflektiivinen asiantuntija). Asiantuntijuus ei k辰sit辰 vain mekaanista eksperttiytt辰, vaan siihen liittyy my旦s yhteis旦llisyyteen ja verkostoihin liittyv辰t osaamisulottuvuudet
29. Osaaminen: Yleens辰 yl辰k辰site, laaja n辰k旦kulma Ihmisen k辰ytt辰ytymiseen liittyv辰t kyvyt ja valmiudet (itsetuntemus ja metataidot) Taitojen ja tietojen soveltaminen sosiaalisessa kontekstissa Hiljainen tieto (implisiittinen)
30. Taito: Liittyy yleens辰 suoritukseen, operatiivinen osaaminen (fyys., psyykk., sos.) Tietotaito osaaminen nojaa vahvaan tietoperustaan My旦s metataidot ihmisen tietoisuus toiminnastaan, sen taustat ja ohjaaminen. Huom. ajattelun taito!
31. Kvalifikaatio ja kompetenssi: Kvalifikaatio: valmiudet, joita jokin ty旦 tai teht辰v辰 edellytt辰辰 = ammattitaitovaatimukset Kompetenssi: P辰tevyys, ty旦ntekij辰n valmiudet (kyvyt ja ominaisuudet) suoriutua ammattiin kuuluvista teht辰v辰st辰. Yksil旦n tietojen, taitojen ja asenteiden osaamiskokonaisuus
32. Korkeakoulututkinnon kompetenssit Kompetenssi-k辰sitteen uusi tuleminen Liittyy eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamiseen ja amk:jen integroitumiseen siihen ECTS- j辰rjestelm辰 Opiskelijan ty旦m辰辰r辰n mitoitus Koulutuksen tavoitteiden m辰辰ritt辰minen konkreettisina oppimistuloksina ja osaamisena (eli kompetensseina)
33. Ammatilliset (koulutusohjelmakohtaiset ) ja yleiset kompetenssit Kompetenssi = Yksil旦n tietojen, taitojen ja asenteiden osaamiskokonaisuus. Laaja osaamiskokonaisuus Ammatilliset kompetenssit: ovat ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perusta. Ratkaisevaa on yksil旦n osaaminen ei se tapa, jolla h辰n tietonsa, taitonsa ja asenteensa hankkinut.
36. 辰net旦n ammattitaito: Ty旦ss辰 tarvittava ammattitaito, joka ilmenee k辰yt辰nn旦llisen辰 tai toiminnallisena tietona tai taitona Osa ty旦n hallintaa Ei aina tiedostettu, hiljainen tieto Sujuvuus, joustavuus, toimivuus Kehittyy kokemuksen kautta
37. Ammatillinen osaaminen: Ammatillinen osaaminen on sek辰 teoriaa ett辰 k辰yt辰nt旦辰, mutta ne eiv辰t ole erillisi辰, vaan toisiinsa sulautuneita Tiedollinen ja k辰yt辰nn旦llinen osaaminen yhdistyv辰t asiantuntijuudessa vrt. ammatillistiedollinen/ammatillistaidolli- nen
38. Osaamisen ja asiantuntijuuden osa-alueet (Helakorpi 2005) Ty旦yhteis旦osaaminen (organisaation ydinosaaminen) Kehitt辰misosaaminen (strateginen osaaminen Substanssiosaaminen (yksil旦n ydinosaaminen) Kehittymisosaaminen (metakompetenssi) Organisaatio Uudistumi-nen Yksil旦 Toiminta Ammatilliset perustaidot Amm. toimintataidot ja persoonalliset kyvyt Itsens辰 kehitt辰minen Innovaatiovalmiudet Toimintakulttuuri Toimintakoko-naisuuden hallinta Asiakas- ja verkostoyhteisty旦 Sis辰iset yhteisty旦taidot
40. Asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen Laureassa: ammattispesifisen tietotaitoperustan oppiminen Yleiset ammatilliset kompetenssit Ammatillisen kasvun prosessi Ty旦yhteis旦t ja asiantuntijayhteis旦t keskeist辰 asiantuntijaksi kasvamisessa Kehitt辰m辰ll辰 oppiminen (LbD) Ohjaus, palaute ja muut kehittymisen ja seuraamisen v辰lineet
41. Asiantuntijuuden kehittyminen (Dreyfus & Dreyfus) (perinteinen tarkastelutapa) Aloittelija: Suunnitelmat ja s辰辰nn旦t kaavamaisina, tilanteesta riippumatta, ty旦 on homma Kehittynyt aloittelija : ty旦 yksitt辰isi辰 teht辰vi辰, ammatillinen perusosaaminen, ty旦 on ammatti P辰tev辰 suoriutuja : ty旦 teht辰v辰kuvina, erityisosaaminen, ty旦 on ura Etev辰 tekij辰 , taitaja: joustava toiminta, kokemuksesta hy旦ty, tiedeosaaminen, ty旦 on kutsumus, sitoutuminen Asiantuntija : (ekspertti) ty旦 kokonaisvaltaista, yhteiskunnallinen ote ja vastuu, kulttuuriosaaminen, ty旦 el辰m辰nteht辰v辰
42. Asiantuntijuuden kehittyminen (Bereiter &Scardamalia) Asiantuntijuuden ytimen辰 on uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen Joustava tiet辰mys (adaptiivinen asiantuntija) Kiteytynyt tiet辰mys (rutiiniasiantuntija) keskeist辰 on progressiivinen (asteittain syvenev辰) ongelmanratkaisu
43. Asiantuntijaksi kehittyminen: Kolme n辰k旦kulmaa asiantuntijaksi kehittymiseen: Tiedon omaksuminen (kognitiivinen suuntaus) Osallistuminen (situationaalinen suuntaus) Tiedon luominen (sek辰 yksil旦llinen prosessi ett辰 yhteis旦llinen/osallistuva prosessi) innovatiivinen tietoyhteis旦 -toiminnan suunta on tietoista -kokonaisvaltaista -tavoitteena uuden tiedon luominen, uusien k辰yt辰nteiden luominen
44. Asiantuntijaksi kehittyminen: Kulturoitumisprosessi, jossa yksil旦 tulee koulutuksen kautta sis辰lle asiantuntijayhteis旦旦n ja voi siirty辰 tiedoissa syvemm辰lle ja yhteis旦ss辰 keskemm辰lle samalla kun omaksuu kulttuurin tietoa ja oppii siihen sitoutuneet tavat ja k辰yt辰nn旦t (Lehtinen ja Palonen 1997)
45. Asiantuntijaksi kehittyminen Asiantuntijayhteis旦旦n osallistuminen (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 2004) Motivaatio ja halu, tunteet oppimisessa! Tietoisuus (mm. kehittymisen tarpeesta) Itseohjautuvuus --- ymm辰rt辰miseen liittyv辰t kysymykset Reflektiiviset kyvyt Metakognitiiviset taidot (= itses辰辰tely- ja korkean asteen ajatteluntaidot) K辰sitteellinen ymm辰rrys kehittyy Asteittain etenev辰 ja syvenev辰 prosessi
46. Metakognitio/ metakognitiiviset taidot Kognitiiviset prosessit = ajattelu, tarkkaavaisuus, muistaminen, havaitseminen, oppiminen Metakognitio = yksil旦n kyky olla tietoinen ja hallita omia kognitiivisia prosesseitaan Asiantuntija seuraa oman ymm辰rryksens辰 kehittymist辰 ja havaitsee/tunnistaa siin辰 olevia puutteita ja kehitt辰mistarpeita. Metakognitio ilmenee usein sis辰isen辰 puheena, dialogina. (Oppimistieteiden kehityksen komitea: Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu 2004, 31-32)
47. Asiantuntijaksi kehittyminen Asiantuntijaksi kasvaminen n辰kyy ajattelun ja toimintavalmiuksien kehittymisen辰, mutta my旦s itsereflektion hy旦dynt辰misen辰 ja persoonallisuuden kasvuna (Ruohotie 2006)
48. Ammatillinen kasvu persoonallisena oppimisprosessina: Persoonallisen oppimisprosessin seurauksena ammatillinen kasvu etenee teknisest辰 taitojen soveltamisesta oman hoitamisn辰kemyksen ( = suuri ajatus) luomiseen Opiskelija ymm辰rt辰m辰辰n itse辰辰n aikaisempaa syvemmin, min辰-k辰sitys vahvistuu sek辰 persoonallinen tyyli ja oma hoitaja-identiteetti kehittyv辰t
50. Ammatillinen kasvu: Ammatillinen kasvu: Reflektoinnin edellytt辰m辰 opiskelijan kriittinen kasvu sek辰 itsetajuisuuden ja min辰tietoisuuden her辰辰minen tapahtuu suotuisasti demokraattisessa yhteis旦ss辰. Vrt. asiantuntijuuden kehittyminen kulturoitumisprosessina
51. Kirjonen 2006 Koulutus voi parhaimmillaan vain avata oppijan silm辰t ja aivot tarkastelemaan maailmaa uudella tavalla. Yksi koulutuksen t辰rkeimmist辰 tuloksista on itsens辰 l旦yt辰minen, persoonallisen (ammatti)identiteetin rakentaminen. Vasta my旦hempi toiminta osoittaa, onko tutkintonsa suorittaneessa noviisissa ainesta asiantuntijuuteen. (Kirjonen 2006)
52. Kirjallisuutta: Hakkarainen K., Lonka K., Lipponen L. 2004. Tutkiva oppiminen. J辰rki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytytt辰jin辰. Porvoo. Ws. Bookwell Oy. Helakorpi S., Aarnio H., Majuri M. 2010. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. H辰meen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu Helakorpi S. 2005. Ty旦n taidot Ajattelua, tekoja ja yhteisty旦t辰 H辰meen ammattikorkeakoulu. Saarij辰rven Offset Oy. Saarij辰rvi Kirjonen 2006. Holopainen A, Korhonen T, Miettinen M, Pelkonen M & Per辰l辰 M-L. 2010. Hoitoty旦n k辰yt辰nn旦t yhten辰isiksi - toimintamalli n辰ytt旦旦n perustuvien k辰yt辰nt旦jen kehitt辰miseksi. Premissi 1, 38-45 Kosonen P. 2005. Sosiaalialan ja hoitoty旦n asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta. Akateeminen v辰it旦skirja. Jyv辰skyl辰n yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Jyv辰skyl辰. Jyv辰skyl辰 University Printing House. Kotila H., Mutanen A., Volanen M V. (toim.) 2007. Taidon tieto. Edita. Helsinki Kotila H., Mutanen A. (toim.) 2005. Tutkiva ja kehitt辰v辰 ammattikorkeakoulu. Helsinki. Edita.
53. Kirjallisuutta: Kuoppam辰ki R. 2008. Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot asiantuntijuuden kehitt辰j辰n辰. Tieto- ja viestint辰tekniikan erikoistumisopintojen vaikuttavuus terveysalalla. Akateeminen v辰it旦skirja. Kasvatustieteen laitos. Tampereen yliopisto. Tampere. Korhonen A, Korhonen T & Holopainen A. 2010. Asiantuntijuus ja n辰ytt旦旦n perustuva toiminta. Tutkiva Hoitoty旦 8(3), 38-42.油 Laakkonen Arja 2004. Ammatillinen kasvu hoitokulttuurissa. Akateeminen v辰it旦skirja. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. Niemi Liisa 2004. Ammatillinen kasvu ja sit辰 edist辰v辰t kasvutekij辰t hoitoty旦ss辰. Pro Gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. Nurmela Tiina 2002. Ajattelun taito ja lupa ilmaista. Teoreettis-k辰sitteellinen tutkimus hoitoty旦n edellytt辰m辰st辰 kriittisen ajattelun taidosta ja sen edellytyksist辰. Akateeminen v辰it旦skirja. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Tampere .
54. Kirjallisuus jatkuu.. Ruohotie P 2006. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa Etel辰pelto A., Onnismaa J. (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa Dark oy. Ruohotie P., Honka J. 2003. Ammatillinen huippuosaaminen. Kompetenssitutkimuksen avaama n辰k旦kulma huippuosaamiseen, sen kehitt辰miseen ja johtamiseen. Saarij辰rven Offset Oy Ruohotie P., Honka J., Mustonen L. 2000. Ty旦ss辰 oppimisen haasteet ammattikasvatukselle. H辰meen ammattikorkeakoulu. Julkaisu D: 126. Saarij辰rven Offset Oy. Toikko T., Rantanen T. 2009. Tutkimuksellinen kehitt辰mistoiminta. N辰k旦kulmia kehitt辰misprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere.
55. Kirjallisuus: T旦yht辰ri-Nyrhinen A. (toim.)2009 Suunnann辰ytt辰ji辰 uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien ty旦h旦n. Haaga-Helia kehitt辰misraportteja 4/2009 Toom A., Onnismaa J., Kajanto A. (toim.) 2008. Hiljainen tieto. Tiet辰mist辰, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Gummerus. Vilkka H. 2005 Tutki ja kehit辰. Tammi. Helsinki