2. I VAIHE
OPPIMISKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA ANALYSOINTI
OMAN aiheen/kurssin/oppimiskokonaisuus ja siihen liittyv辰t tavoitteet
Oppimisprosessin suunnittelu
TAVOITTEET ANALYSOIDAAN oppimisprosessin toteuttamista varten. Analysoinnin avulla oppimisen kohteena
olevat eri asiat saadaan esiin, tavoitelauseet muutetaan k辰sitett辰v辰辰n muotoon ja toiminnaksi.
ANALYYSI TEHDN MUODOSTAMALLA TAVOITTEISTA mit辰, miksi, miten kysymyksi辰.
MIT? Asiat , teemat, tavoitteet, tulokset, seuraukset
KUKA, KETK? Henkil旦t, tekij辰t
MILLAINEN? Laadullinen kuvaus
MISS? Paikka, kohde, sijainti
MILLOIN? Aika, ajankohta, ajanjakso, tilanne
KUMPI? Erottelu, rinnastus, vertailu
MITEN? Prosessi, tapa, toiminnan tai vaikutuksen kuvaus
MIKSI? Syy-seuraus suhteet, selitt辰miseen pyrkiv辰t perustelut
9.11.2010
2
3. II VAIHE
OPPIMISPROSESSIN JA SEN OPPIMISTILANTEIDEN HAHMOTTAMINEN
OPPIMISPROSESSI ON
- Matka, reitti, polku, rasteja, jne.
- Kuinka etenee ajallisesti? Pituus, kesto, laajuus?
- Kuinka monta oppimistilannetta? Mink辰 nimisi辰? Mist辰 l辰hdet辰辰n liikkeelle, miten edet辰辰n jne.?
- Oppimisprosessin kokonaisuus
9.11.2010
3
TAVOITTEENA
OLEVA
OSAAMINEN
AIKAISEMPI
TIETMYS OPPIMISPROSESSI
PALAUTE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTV
OHJAUS
OHJE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTV
OHJAUS
OHJE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTV
OHJAUS
OHJE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTV
OHJAUS
OHJE
PALAUTE
PALAUTE PALAUTE
II
IIII
IIIIII
IVIV
4. III VAIHE
OPPIMISTILANTEIDEN YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITTELU
SUUNNITELLAAN yksityiskohtaiset oppimistilanteet ja mist辰 ne muodostuvat
9.11.2010
4
OPPIMIS-
TILANNE
OPPIMIS-
TILANNE
OPPIMIS-
YMPRISTT
OPPIMIS-
YMPRISTT
OPPIMIS-
TEHTV
OPPIMIS-
TEHTV TIETO-LHTEETTIETO-LHTEET
JUONI
SELOSTUS
JUONI
SELOSTUS
OHJEETOHJEET
OTSIKKOOTSIKKO
OHJAUSOHJAUS
PALAUTEPALAUTE
OHJEETOHJEET
KIINNOS-TUKSEN
HERTTMINEN
KIINNOS-TUKSEN
HERTTMINEN
YKSIL
RYHM
YHTEISTY
YKSIL
RYHM
YHTEISTY
VERKKOVERKKO
LUOKKALUOKKA
LUONTOLUONTO
KIRJASTOKIRJASTO
OTSIKKOOTSIKKO
AIKATAULUAIKATAULU
TIEDON
VLITTY-
MINEN
TIEDON
VLITTY-
MINEN
JNE.JNE.
TRANSFERTRANSFER
TAVOITTEETTAVOITTEET
PED. IDEATPED. IDEAT
ITSE-OHJAU-
TUVUUS
ITSE-OHJAU-
TUVUUS
OPPIJAN
TOIMINTA
OPPIJAN
TOIMINTA
TIEDON-
PROSES-SOINTI
TIEDON-
PROSES-SOINTI
LOPPU-
TULEMA
TUOTOS
LOPPU-
TULEMA
TUOTOS
EDISTYMINENEDISTYMINEN
VLINEETVLINEET
VAIHTO-
ENTOISET
TAVAT
VAIHTO-
ENTOISET
TAVAT
AUTENT-
TISUUS
AUTENT-
TISUUS
MITEN
OPITAAN?
MITEN
OPITAAN?
AIKAISEMMAT
TIEDOT
AIKAISEMMAT
TIEDOT
5. IV VAIHE
SUUNNITELMALOMAKKEEN KYTT
SUUNNITTELUN VAIHEET
TAVOITTEET: Kirjaa opintojakson/ kurssin/ opetettavan, opittavan
aiheen tavoitteet ja sis辰ll旦t
ANALYSOI tavoitteet muuttamalla ne kysymysmuotoon
RYPSTELE kysymykset teemoittain ja nime辰 teemat
ASETA teemat ja kysymykset kronologiseen eli ns. luonnolliseen
j辰rjestykseen oppimisen kannalta
MIETI kuinka monta vaihetta / opetus-oppimistilannetta prosessiin
tulee?
POHDI vaihe / teema ja teeman liittyv辰t kysymykset kerrallaan
miten oppija voi ao. asiat oivaltaa ja oppia. Mink辰laista
tiedonprosessointia se vaatii?
IDEOI ja SUUNNITTELE oppimisteht辰v辰t, ohjaus, aineistot ja opetus
9.11.2010
5
6. MIK EDIST OPPIMISTA JA OSAAMISEN KEHITTYMIST?
VAIKUTTAVIA TEKIJIT
TAVOITTEELLISUUS SELKET TAVOITTEET JA OPPIMISEN KOHTEET
SELKE RAKENNE JA OPISKELUN KUVAUS
OPPIMISPROSESSI
HYVT OPPIMISTEHTVT, TEHTVIEN SOPIVA HAASTAVUUS
HYVIN VALITUT JA RAJATUT AINEISTOT
KIINNOSTAVUUS ESIM. VAIHTELEVIN MENETELMIN
MIELEKKT VERKKOKESKUSTELUT
OHJEET
PROSESSIN JUOKSUTUKSET ELI SELOSTUKSET
AIKATAULU JA DEADLINET
PROSESSIN YLLPITMINEN JA EDISTMINEN OHJAUKSEN AVULLA
OPISKELUN ETENEMISEN SEURANTA
PALAUTE
ARVIOINTI
PROSESSIIN SOPIVA TEKNIIKKA JA SEN TOIMIVUUS / HELPPOUS
9.11.2010
6
7. OPPIMINEN JA OSAAMINEN
OPPIMISEN METAFORAT
OPPIMINEN ON ASIOIDEN MIELEENPAINAMISTA
- Miten asioita mieleenpainetaan? Mit辰 ja miten opitaan?
OPPIMINEN ON OSALLISTUMISTA TOIMINTAAN, KULTTUURIIN
- Miten toimintaan osallistutaan? Miten kulttuuriin osallistutaan? Mit辰
ja miten opitaan?
OPPIMINEN ON UUDEN TIEDON RAKENTAMISTA TAI LUOMISTA
- Miten uutta tietoa rakennetaan? Miten uutta tietoa luodaan? Mit辰 ja
miten opitaan?
.
9.11.2010
7
8. TUNNETKO OPPIMISEN PERIAATTEITA?
Ihminen rakentaa uutta tiet辰myst辰 ja ymm辰rryst辰 jo tiet辰m辰ns辰 ja uskomansa pohjalle
huomio on kiinnitett辰v辰 puutteellisiin k辰sityksiin, virheellisiin uskomuksiin ja k辰sitteiden naiiveihin
tulkintoihin
Opiskelijan on hallittava omaa oppimista ja kyett辰v辰 tunnistamaan, milloin ymm辰rt辰辰
jotakin ja milloin tarvitsee lis辰辰 tietoa
Opiskelija voi kehitt辰辰 kyky辰 laajentaa yhdess辰 tilanteessa opittuja asioita toisiin
asiayhteyksiin
miten tehd辰 t辰t辰 jatkuvasti uusi tieto ja miten voisin k辰ytt辰辰 t辰t辰 jossakin..., miten tehd辰
oppimisesta dynaaminen, jatkuva prosessi jatkuva luova prosessi
Opiskelija voi kyet辰 ennakoimaan ja ennustamaan omaa suoritustaan eri tilanteissa
eli seuraamaan miten h辰n hallitsee ja ymm辰rt辰辰 asioita, pystyyk旦 h辰n selitt辰m辰辰n j辰rkeenk辰yv辰sti,
tekem辰辰n itsearviointia (kyky seurata omaa l辰hestymistapaa ongelmanratkaisuun) ja pohtimaan mik辰
toimii ja mit辰 pit辰辰 kehitt辰辰, miten tarkkaillee oman ymm辰rryksen laajuutta ja p辰辰tt辰辰 milloin se ei
ole riitt辰v辰.
(Metakognitio ilmenee usein p辰辰n sis辰isen辰 dialogina mik辰 on sen merkitys, miten hy旦dynn辰n t辰t辰
tietoa?)
9.11.2010
8
10. MINKLAISIA OVAT HYVT OPPIMISTEHTVT?
Her辰tt辰v辰t kiinnostuksen aiheeseen
Aktivoivat ja motivoivat oppijaa
Tuovat esille oppijan aikaisempia k辰sityksi辰
Ovat ongelmanratkaisupohjaisia
Ohjaavat tiedonrankentelua
Ohjaavat uuden taidon kehittymist辰
Ohjaavat ty旦skentelytapojen ja -otteen kehitt辰mist辰
Ovat kommunikatiivisia esim. dialogi, v辰ittely, paneeli,
keskustelu verkossa
Ohjaavat ja tukevat ryhm辰taitojen kehittymist辰
Ovat reflektiivisi辰
9.11.2010
10
11. MITEN OPPIMISTEHTVILL EDISTETN OPPIMISTA -
OSAAMISEN KEHITTYMIST?
PROSESSIN AIKANA TYSTETTVT JA RATKAISTAVAT TEHTVT
Edist辰v辰t osaamisen kehittymist辰, kun oppimisteht辰v辰t nivotaan yhteen asteittain syvenev辰ksi
ongelmanratkaisuksi. N辰in edellinen teht辰v辰 valmistaa ja auttaa seuraavassa teht辰v辰ss辰
onnistumisessa.
Prosessi voi sis辰lt辰辰 tavoitteiden kannalta ASTEITTAIN SYVENEVI TEHTVI ja prosessi ohjaa
osaamisen kehittymisen syv辰suuntautuneeseen haltuun ottamiseen.
OHJAA OPPIJAA MENETELMLLISESTI OPPIMAAN UUSIA TIETOJA/TAITOJA:
SISLT
- Mit辰 tietoa oppija prosessoi teht辰v辰ss辰?
TIEDONHAKUA
- Mist辰 oppija l旦yt辰辰 teht辰v辰ss辰 tarvittavaa tietoa?
HAVAINNOINTIA, AJATTELUPROSESSEJA
- Miten oppija prosessoi tietoa tehdess辰辰n teht辰v辰辰?
OHJAA OPPIMISTEHTV
- Miten oppimisteht辰v辰 ohjaa oppijan oppimista ja tiedon prosessointia?
OHJAA OPPIMISPROSESSIA, OHJAA TYSKENTELY
- Miten oppijaa ohjataan /mit辰 palautetta annetaan?
9.11.2010
11
12. MIT TEHTVI PROSESSIN ALUSSA JA PTTEEKSI?
VERKKO-OPPIMISPROSESSIN 2 ENSIMMIST OPPIMISTEHTV ESIM.
1. TEHTV aikaisemman osaamisen esiin nostaminen: Mit辰 tied辰t aiheesta entuudestaan
mit辰 sinulle tulee mieleen k辰sitteest辰/ilmi旦st辰...?
2. VALMISTAUTUMINEN JA VALMENTAUTUMINEN VERKKO-PROSESSIIN
VERKKO-OPPIMISPROSESSIN VIIMEINEN OPPIMISTEHTV VOI OLLA
OPPIMISPROSESSIN KOKOAVA TAI REFLEKTIOTEHTV
ESIM. Miten k辰sityksesi ovat prosessin aikana muuttuneet vertaa ensimm辰isen teht辰v辰辰 ja ...
tarkastele nykyist辰 ajatteluasi/tietoasi asiasta?
TAI
K辰y l辰pi kaikki prosessin teht辰v辰t ja mieti niiden jokaisen merkityst辰 itsellesi ja ty旦llesi?
TAI
Tee kooste (valmiin) PowerPoint -esityspohjan avulla eli ns. n辰ytt旦 osaamisestasi jokaisen
oppimisprosessin vaiheen kohdalla
JNE.
9.11.2010
12
13. MITEN MUUTEN VOIT EDIST OPPIMISTA ?
LAADI KYSYMYKSI JA ASETA ONGELMIA ja ongelmakeskeisyys aktivoivat, motivoivat
ja ohjaavat tiedonprosessointia
HUOLEHTI AUTENTTISUUDESTA aidot ongelmat, aidosti kiinnostavat ongelmat, aidot
menetelm辰t, ty旦tavat ja tietol辰hteet, aidot tulokset, kosketus asiantuntijakulttuuriin
EDIST TIEDONRAKENTELUA oppiminen voidaan n辰hd辰 tiedonrakenteluna tai uuden
tiedon luomisena (metafora)
OHJAA ULKOISTAMAAN AJATTELUA oppimisen v辰lineit辰
LUO TARVITTAESSA YHTEISLLISI PROSESSEJA
KYT VAIHDELLEN ERI ROOLEJA (opiskelijat ja opettajat)
9.11.2010
13
14. MITEN HERTT KIINNOSTUKSEN JA MIKSI?
KIINNOSTUS on psykologinen tila joka syntyy yksil旦n ja kohteen v辰lille. Kiinnostus on
emootio.
4-VAIHEINEN MALLI KIINNOSTUKSEN KEHITTYMISEST
(Hidi&Renninger 2006)
1. Tilannesidonnainen liikkeelle sys辰tty kiinnostus (mm. yll辰tt辰v辰 teksti, informaatio,
ulkoa tuettua, ryhm辰 t旦it辰, ongelmanratkaisua, tietokoneilla ty旦skentely辰)
2. Tilannesidonnainen kest辰v辰mpi /pysyv辰mpi kiinnostus (merkitykselliset teht辰v辰t,
henkil旦kohtainen osaamisen kehittyminen, ulkoa tuettua, merkitykselliset,
henkil旦kohtaisesti koskettavat osallistumiset: PBL, yhteis旦llisyys, tutorin henkil旦kohtainen
ohjaus)
3. Her辰辰v辰 henkil旦kohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, pysyv辰t tiedot, arvot,
perustuu aikaisempaan yhteyteen, opiskelijasta tulee utelias, h辰nelle syntyy omia
aiheeseen liittyvi辰 kysymyksi辰, omia haasteita, itse aikaansaatu kiinnostus, tarvitsee
rohkaisua ja tukea ulkopuolelta)
4. Hyvin kehittynyt henkil旦kohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, paljon
varastoituvaa tietoa, arvokasta tietoa, ty旦nteko tuntuu vaivattomalta, itse aikaansaatua
9.11.2010
14
15. MITEN VALITSET AINEISTOT?
Verkko-oppimisymp辰rist旦旦n valituilla AINEISTOILLA ON MERKITTV ROOLI oppimisen ja
osaamisen kehittymisen kannalta. Ne ohjaavat oppijoiden ajattelua ja toimintaa.
Aineistojen VALINTA JA JSENTMINEN ON ERITTIN t辰rke辰辰, koska niiden avulla opiskelija
kehitt辰辰 osaamistaan ja syvent辰辰 ajatteluaan.
Verkkoymp辰rist旦iss辰 TULISI VLTT LINKKILISTOJEN TYYPPIST, suurta itseohjautuvuutta
edellytt辰v辰辰 aineistojen k辰ytt旦辰, koska ne saattavat vaikeuttaa tietojen l旦ytymist辰 ja
aikaansaada ajan k辰ytt旦辰 ep辰olennaiseen.
Aika saattaa kulua tiedon etsimiseen tiedonprosessoinnin sijaan eri asemassa ovat
opintojaksot, joissa tavoitteena on tiedonhaku.
Ohjaaja voi k辰ytt辰辰 oppimisprosessin eri vaiheissa eri muodoissa olevia aineistoja k辰ytt旦tarpeen
mukaan.
Aineistot voivat olla ohjaajan tuottamia teksti-, 辰辰ni- tai videoklippej辰, joiden avulla oppivat
p辰辰sev辰t orientoitumaan aihealueeseen RAUHASSA KESKITTYEN JA VAIKKA USEAAN
KERTAAN TOISTAEN.
Aineistojen tarkoituksena voi olla aihealueen selvitt辰minen siten, ett辰 OPPIJAN HUOMIO
KIINNITETN JOHONKIN OLEELLISEEN, VAIKKA AIVAN UUTEEN ASIAAN. Aineistojen teht辰v辰
on t辰ll旦in toimia OPPIJOIDEN OPPIMISTA EDISTVIN ELEMENTTEIN.
9.11.2010
15
16. VERKKOKESKUSTELUN SUUNNITTELU
1. VERKKOKESKUSTELUN LHTKOHTA / LHTTILANNE
Miten opiskelijat aktivoidaan ja heille synnytet辰辰n tarve keskustella ja rakentaa tietoa verkossa?
Esim. ongelmanasettelu, casen analysointi.
Miten verkkokeskustelun hy旦ty konkretisoidaan osallistujille miksi keskustella verkossa?
2. VERKKOKESKUSTELUN PMR, LOPPUTULEMA JA LOPPUTULOS
Mitk辰 ovat verkkokeskustelun tavoitteet?
Mit辰 tuloksia / tuotoksia odotetaan saavutettavan?
Miten tuloksia ty旦stet辰辰n ja hy旦dynnet辰辰n jatkossa oppimisprosessin aikana?
9.11.2010
16
P辰辰m辰辰r辰,
lopputulema,
lopputuotos
L辰ht旦kohta / l辰ht旦tilanne
esim. case, ongelman-
asettelu
VERKKOKESKUSTELU,
KESKUSTELUPROSESSI
Ohjaajan interventiot tarvittaessa. Ohjaaja voi
yll辰pit辰辰 ja suuntaa keskustelua tarvittaessa
esim. aktivoivilla kysymyksill辰
17. VERKKOKESKUSTELU
JSENTYMTN VERKKOKESKUSTELU JSENTYNYT VERKKOKESKUSTELU
DIALOGINEN VERKKOKESKUSTELU
Dialogisessa verkkokeskustelussa keskustelijan kirjoittama viesti
tai kommentti liittyy aina asiasis辰ll旦llisesti edelliseen, aikaisemmin
kirjoitettuun viestiin
9.11.2010
17
Keskustelun
p辰辰m辰辰r辰 /
tavoitteet
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
Keskustelun
p辰辰m辰辰r辰 /
tavoitteet
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
Usein verkkokeskustelussa osallistujilla ei ole yhteist辰
p辰辰m辰辰r辰辰 tai keskustelulla tavoitteita, vaan keskustelijat
viev辰t jokainen keskustelua v辰h辰n eri suuntaan, jolloin
keskustelu helposti lev辰ht辰辰.
J辰sentyneess辰 ja tavoitteellisessa verkkokeskustelussa
keskusteluun osallistuvat pyrkiv辰t viesteill辰 ja
kommenteillaan kohti yhteist辰 p辰辰m辰辰r辰辰, esimerkiksi
asetetun aloitusongelman ratkaisua.
!
Mink辰laisissa tilanteissa
verkkokeskustelu toimii?
18. MITEN ESITTELET OPINTOJAKSON?
OPPIMISPROSESSI TAI OPINTOKOKONAISUUS onko nimi
kuvaava ja selke辰?
LAAJUUS opintojakson laajuus opintopistein辰, opintoviikkoina,
opiskelutunteina.
AIKA milloin opintojakso alkaa ja p辰辰ttyy.
OHJAAJAT kuka ohjaa, miten ja milloin ohjaaja on tavoitettavissa
sek辰 yhteystiedot (esim. s辰hk旦posti, matkapuhelin, Skypenimi).
TOTEUTTAJAT Kuka/ketk辰 ovat suunnitelleet opintojakson.
TERVETULOTOIVOTUS tervetulotoivotuksen tarkoituksena
on kertoa opintojaksosta tiiviisti, kiteytetysti ja innostuneesti.
Sen avulla her辰tet辰辰n kiinnostus aiheeseen ja opiskeluun. Voi olla
muodoltaan teksti辰, kuvia, video, 辰辰nitiedosto tms.
OPINTOJAKSON TAVOITTEET opiskelun ja oppimisen tulee
aina olla tavoitteellista. Oppimisen/osaamisen tavoitteet kuvataan
9.11.2010
18
MUISTA
1. Ihminen toimii aikaisemmin opitun
varassa, se nopeuttaa toimintaa, mutta
kouluttajan tekem辰t muutokset
saattavat j辰辰d辰 huomaamatta ellei niit辰
osoiteta.
2. Havaitseminen on valikoivaa
kaikkea ei huomata, verkossa teksti辰
l辰hinn辰 silm辰ill辰辰n ja sit辰 ei
v辰ltt辰m辰tt辰 lueta kokonaan.
3. Ihminen pystyy pit辰m辰辰n mieless辰辰n
vain tietyn m辰辰r辰n tietoa yhdell辰
kertaa, joten 辰l辰 t辰yt辰 sivuja liialla
informaatiolla.
4. Symbolit ja v辰rit tukevat ja edist辰v辰t
havaitsemista.
19. MINKLAISIA OHJEITA JA OHJEISTUKSIA
TARVITAAN?
OHJEET OVAT OPPIMISPROSESSIN KESKEINEN ETEENPIN VIEV VOIMAVARA
TEHDN USEIN RAUTALANGASTA VNTMLL
SELKE KIELI
YKSINKERTAISET LAUSEET
VLT ADJEKTIIVEJA
VLT SIVULAUSEITA
KAPPALEESSA KORKEINTAAN 6 RIVI
VARMISTETAAN OHJEIDEN PERILLE MENO
MINIMOIDAAN TURHAUTUMINEN
9.11.2010
19
20. MITEN JUOKSUTAT OPPIMISPROSESSIA?
ESIMERKKI JUOKSUTUKSESTA
OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON ALUSSA tutustut aihealueeseen pohtimalla sit辰 mit辰
tied辰t aihealueesta entuudestaan ja miss辰 olet asiaan aikaisemmin tutustunut. T辰m辰
tapahtuu siten ett辰 kirjoitat teemasta Mit辰 ...? maksimissaan yhden A4 verran. Sen j辰lkeen
teet monivalintateht辰v辰n, jossa arvioit omaa osaamistasi suhteessa t辰m辰n opintojakson
tavoitteisiin.
TOISESSA VAIHEESSA p辰辰set kahden casen avulla tutustumaan aiheeseen hieman enemm辰n
ja ...
KOLMANNESSA VAIHEESSA jatkat toisen vaiheen aihealueen tarkastelua hieman
syvemm辰lle... Ja katsomme miss辰 kaikissa tilanteissa arkimaailmassa aiheeseen voi t旦rm辰t辰.
NELJNNESS VAIHEESSA k辰sittelemme muutamaa keskeist辰 k辰sitett辰, my旦s niiden
syntyhistoriaa.
OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON LOPUKSI teet kokoavan PowerPoint-esityksen
opintojakson eri osa-alueista. Sen j辰lkeen teet uudelleen alussa tekem辰si
monivalintateht辰v辰n ja katsotaan miten oma osaamisesi on prosessin aikana kehittynyt.
9.11.2010
20
