Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa. Ministeri Kiurun koolle kutsuma Pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä
0 likes954 views
Asiantuntijaryhmän suositukset sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseksi Suomessa. Suositukset julkaisuna: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061042640
More Related Content
What's hot (20)
Similar to Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa. Ministeri Kiurun koolle kutsuma Pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä (20)
More from THL (20)
Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa. Ministeri Kiurun koolle kutsuma Pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä
- 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa Ministeri Kiurun koolle kutsuma Pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä 10.6.2020.
- 2. Ministeri Kiurun koolle kutsuma Pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä • Juhani Airaksinen, Turun yliopistollinen sairaala • Tuija Brax, Sydänliitto • Pekka Jousilahti, THL • Janne Juvakka, Diabetesliitto • Sari Koski, Diabetesliitto • Tiina Laatikainen, Itä-Suomen yliopisto ja THL • Jorma Lahtela, Diabetesliitto • Marjaana Lahti-Koski, Sydänliitto • Jaana Lindström, THL • Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto • Matti Rautalahti, Duodecim • Aino Rubini, Pieksämäen kaupunki • Tommi Vasankari, UKK-instituutti 10.6.2020 2
- 3. Haaste 1 Riskin varhainen tunnistaminen ja riskitekijöiden hoito Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ja niiden riskin varhainen tunnistaminen ja riskitekijöiden hoito ei toteudu • Suuri osa sydän- ja verisuonitautien (SVT) ja tyypin 2 diabeteksen suhteen korkeassa riskissä olevista on tunnistamatta, eivätkä he ohjaudu elintapaohjauksen piiriin. • SVT:en keskeiset riskitekijät (lihavuus, tupakointi, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli) jäävät helposti tunnistamatta ja elintapaohjaus ja riskitekijöiden hoito ei toteudu suositusten mukaisesti. • Tyypin 2 diabeteksen ja SVT:en tunnistaminen viivästyy. • Työnjako ja yhteistyömahdollisuudet terveydenhuollon ja elintapamuutoksen tuen kannalta tärkeiden kunnan muiden toimialojen kesken ovat epäselvät. 10.6.2020 3
- 4. Haaste 2: Terveellisten elintapojen tukeminen Elintapaohjaus ja muu lääkkeetön hoito on riittämätöntä • Elintapaohjausta ja -hoitoa ei ole perusterveydenhuollossa riittävästi priorisoitu ja resursoitu, vaikka hyödyt sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ovat kiistattomat. • Vaikuttavan elintapaohjauksen ja -hoidon menetelmien osaaminen ja toimivien mallien hyödyntäminen on puutteellista. • Lihavuus on monien sairauksien riskitekijä ja komplisoi niiden hoitoa. Silti lihavuuden hoitoa ei ole tarjolla edes niille, jotka sitä itse toivovat ja olisivat siihen motivoituneita. • Tupakasta vieroitusta ei ole integroitu hoitoketjuihin, vaikka tupakointi on paitsi sydän- ja verisuonisairauksien, myös monien muiden sairauksien riskitekijä ja komplisoi niiden hoitoa. • Kuntien liikunta- ja muut hyte-palvelut ovat irrallaan terveydenhuollosta ja korjaavista palveluista. • Monet maahanmuuttajaryhmät ovat korkeassa riskissä, mutta heidän erityistarpeitaan elintapaohjaukseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyen ei ole huomioitu. 10.6.2020 4
- 5. Haaste 3 Hoitoketjut vaativat kehittämistä Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen hoitoketjut eivät toimi saumattomasti ja tehokkaasti • Työnjako ja konsultaatiokäytännöt perusterveydenhuollon (mukaan lukien työterveyshuolto) ja erikoissairaanhoidon välillä SVT:en ja diabeteksen hoidossa eivät ole saumattomia ja selviä. • Akuuttien sydäntapahtumien ja -toimenpiteiden jälkeen sepelvaltimotautipotilaat eivät ohjaudu kunnolla perusterveydenhuoltoon sairauden uusiutumisen ehkäisyn ja kuntoutumisen toteuttamiseksi. • SVT:en ja diabeteksen seurannan ja omahoidon ohjauksen jatkuvuutta ei ole riittävästi turvattu. • Hoitoon pääsy ja tarjottava hoito ei ole maantieteellisesti kaikkialla ja kaikille väestöryhmille yhdenvertaista tai yhtä laadukasta. • Perusterveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmä ei ole kansallisesti yhtenäinen 10.6.2020 5
- 6. Haaste 4 Perusterveydenhuoltoa vahvistettava Erityisesti perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja ja osaamista sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen hoitoon • Perusterveydenhuollossa ei ole riittävästi SVT:en ja diabeteksen hoitoon perehtyneitä hoitajia ja lääkäreitä (sydän- ja diabeteshoitajat, kokeneet yleislääkärit, konsultoivat kardiologit ja endokrinologit). • SVT:en ja diabeteksen hoidossa ei hyödynnetä riittävästi moniammatillisten tiimien työtä. (ravitsemus-, jalka- ja fysioterapeutit, farmaseutit, mielenterveyden, suun terveyden tai sosiaalityön ammattilaiset). • Käypä hoito -suositusten mukainen hoito ja seuranta eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, eikä hoitotuloksia seurata systemaattisesti. • SVT:hin ja diabetekseen liittyy monisairastavuus, mistä aiheutuu erityisiä haasteita, joita ei riittävästi huomioida koulutuksessa ja hoitosuosituksissa. 10.6.2020 6
- 7. Haaste 5 Tarvitaan hyvä tietopohja hoidon tarpeen ja laadun arviointiin Kansallisesti ei ole käytettävissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuottamaa terveyshyötyä kuvaavaa laatutietoa ja resurssit valtakunnalliseen riskitekijöiden ja terveyden seurantaan ovat niukat • SVT:en ja diabeteksen ehkäisyn seurantaan ja arviointiin tarvitaan tietoa sekä rekistereistä että väestötutkimuksista. • Potilastietojärjestelmistä ja tämänhetkisistä valtakunnallisista rekistereistä saatava tieto väestön terveydestä ja sairastavuudesta on puutteellista eikä tule koskaan riittämään ainoaksi tietolähteeksi väestön riskitekijöiden ja terveyden seurannassa. • Suurin osa nykyisistä terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä ei mahdollista systemaattista hoidon tulosten ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia • Erikoissairaanhoidossa käytettävät laaturekisterit eivät ole kansallisesti yhtenäisiä ja perusterveydenhuollosta ne käytännössä puuttuvat lähes kokonaan. 10.6.2020 7
- 8. Haaste 6 Säädökset ja rakenteet Sote-lainsäädännöstä puuttuu ehkäisyä ja hoidon tehostamista tukevia elementtejä. Puutteita myös muissa säädöksissä, rakenteissa ja yhteiskunnalliseen ohjaukseen liittyvissä toimissa. • Sote-uudistuksen myötä palvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta maakuntien tehtäväksi ja tuottaminen sote-keskuksille. Monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteutus jää kuitenkin pääosin kuntien tehtäväksi. • Kun työnjako HYTE- ja sote-toiminnassa muuttuu, kuntien mahdollisuudet ja kiinnostus rahoittaa järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä HYTE- ja sote-toiminnassa ja palveluissa pienenee. Maakuntien ja kuntien epäselvä vastuu ja työnjako hyte-toiminnassa synnyttää tilanteen, jossa myös vastuut ovat epäselvät ja kannustimet vinot. 10.6.2020 8
- 9. 10.6.2020 9