Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Download as PPT, PDF0 likes2,812 views
Toukokuu 2012 päivitetty kuvaus laajennetun työssäoppimisen malleista ja tuloksista
More Related Content
What's hot (18)
Viewers also liked (20)
Similar to Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012 (16)
More from TopLaaja (11)
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
- 1. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Nina Eskola TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere Puh. 050 5761553 nina.eskola@pirko.fi http://toplaaja.purot.net/ http://toplaaja.wikispaces.com/
- 2. Kokeilua kohta neljä vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä toimii ja mikä taas ei! Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
- 3. 2008 rahoitusta saaneet kokeiluhankkeet 1) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 2) Hyria koulutus 3) Kainuun maakunta –kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto 4) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU 5) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 6) Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO) 7) Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 8) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto 9) Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut 10) Koulutuskeskus Sedu 11) YA! - Yrkesakademin i Österbotten 12) TTS 13) Turun Ammattiopistosäätiö 14) Turun kaupunki 2009 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet 15) Sastamalan koulutuskuntayhtymä 16) Helsingin Kaupunki 17) Koulutuskeskus Tavastia 18) Vantaan kaupunki - Vantaan ammattiopisto Varia 19) Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 20) Salon seudun koulutuskuntayhtymä 21) Koulutuskeskus Salpaus 2010 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet 22) Savon ammatti- ja aikuisopisto 23) Oulun seudun ammattiopisto 24) Jyväskylän ammattiopisto 25) Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopisto Nina Eskola http://toplaaja.wikispaces.com/
- 4. Valtakunnallinen koordinointi: Opetus- ja Opetushallitus kulttuuriministeriö Valtakunnallinen koordinointi Tiimileaderit 25 koulutuksen järjestäjää hankkeineen
- 5. Tuloksena malleja työssäoppimisen laajentamisesta Koko ryhmille Yksittäisille opiskelijoille Koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista Opiskelijan tarpeista ja lähtökohdista Koko ryhmällä työssäoppimista 1–52 viikkoa suunniteltu yksilöllinen työvaltainen polku: enemmän kuin tutkinnon perusteissa Nopeutetut polut määritelty minimimäärä on Hitaampaan tahtiin etenevät Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko Erityisesti tuetut polut opiskeluajalle: Aiemmin keskeyttäneet opiskelijat eli palaajat Yleensä orientoivia jaksoja 1. lukuvuonna Yritysyhteistyöhön perustuvat polut Pitkät työssäoppimisjaksot painottuvat 2. ja 3. lukuvuodelle Kahden tutkinnon suorittajat Useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat Oppisopimuksella tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat toteutetaan koko ryhmällä työssäoppien Muut yksilölliset opintopolut, eli Keskeisimmät ryhmäkohtaiset mallit ovat: normaaliin tahtiin, mutta yksilöllisen Pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimissuunnitelman mukaan työssäoppimisjaksot etenevät Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen säännöllinen vuorottelu
- 7. Mitä sitten kun työssäoppimisen määrää laajennetaan? Määrä/ Aika Ohjaus/ Ympäristöt Sisällöt Tuki Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net/
- 8. … pitää laajeta myös ohjaus, tuki, ympäristöt ja sisällöt Määrä/ Ohjaus/ Sisällöt Ympäristöt Aika Tuki Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.wikispaces.com/
- 9. Laajennetun työssäoppimisen etuja Aidot asiakkaat, välineet ja prosessit Teorian ja käytännöntaitojen oppimisen integroituminen Opiskelijat kokevat oppivansa hyvin työpaikoilla Tekemällä oppiminen sopii toisille parhaiten Lisää opiskelijan valinnan mahdollisuutta Yksilöllisemmät HOPSit, joustavammat opintopolut Ehkäisee osaltaan opintojen keskeyttämistä Mahdollisuus aiemmin keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamiseen Mahdollisuus nopeampaan valmistumiseen Opiskelija aikaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön (etenkin oppisopimukseen perustuvissa malleissa) Edesauttaa opiskelijoiden parempaa työllistymistä Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
- 10. Huomioita työssäoppimisen laajentamisesta eri toimijoiden näkökulmasta
- 11. Valtiohallinnon ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulma Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin tue (laskentapäiviin perustuva rahoitus, nuorten oppisopimuskoulutus) Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden selkeys suhteessa joustaviin opintopolkuihin; esim. nopeasti valmistuvat, oppisopimukseen siirtyvät Tutkinnon perusteet tuovat mahdollisuuksia, mutta asettavat osin haasteita Ammatillisen koulutuksen käsitteistö kaipaa selkeyttämistä Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen edelleen fokuksena
- 12. Koulutuksen järjestäjän näkökulma Pedagoginen johtaminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen ja ennakointi Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi Epäselvyydet positiivisten keskeyttämisten vaikutuksesta tuloksellisuusmittariin esim. oppisopimuskoulutukseen siirtyminen Ohjausprosessien sekä eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja dokumentointi Rakenteet ja niiden joustavuus Oppimisympäristöjen laaja-alainen kehittämien Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen mahdollistaminen Yksilöllisten opintopolkujen edelleen kehittäminen
- 13. Opettajan työn näkökulma Uusi opettajuus Osaamisperusteisuus opettamisperusteisuuden sijaan Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus Palkkaus ja työehtokysymykset Työnjako ja työjärjestelyt
- 14. Keskeisiä osa-alueita, jotka opettajien osaamisen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon: Arviointiosaaminen Ohjausosaaminen Työelämäosaaminen Verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen Verkosto-osaaminen Opetusmenetelmäkoulutus
- 15. Työelämän näkökulma Laaja-alainen näkemys työelämäyhteistyöhön → työnantaja, työntekijä, työpaikkaohjaaja Työssäoppimispaikkojen laatu Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen Tutkinnon perusteiden tunteminen, ohjaamisosaaminen sekä arviointiosaaminen Oppilaitosyhteistyö ja aika siihen Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen, jaksamisesta huolehtiminen
- 16. Opiskelijan näkökulma Työelämävalmiudet Motivaatio ja sitoutuminen Työssäoppimisen ”yksinäisyys” ja intensiivisyys Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen varmistaminen, oppimisprosessin ja osaamisen dokumentointi Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma → Yksilöllisen ohjauksen suunnittelu
- 17. Palautekysely kokeilussa mukana olleille N = 674 369 opiskelijaa, 194 työpaikkaohjaajaa, 111 opettajaa
- 18. Työpaikalla ja keskusteluissa opitaan N =369 opiskelijaa Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
- 19. Ollaanko valmiita työssäoppimisen laajentamiseen entisestään? Tutkintoalojen välillä on eroja Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
- 21. Laajennetun työssäoppimisen suunnittelun opettajakeskeisyys Mahdollisuus osallistua suunnitteluun Sote Työpaikkaohjaajista ja opiskelijoista vain vähän yli 20% Marata Työpaikkaohjaajista lähes 60% ja opiskelijoista lähes 70% Tekniikka Työpaikkaohjaajista ja opiskelijoista yli 50%
- 22. Suunnitteluun varatun ajan riittävyys Työpaikkaohjaajista tyytymättömiä eniten sotella Opettajista tyytymättömiä eniten liiketalouden ja hallinnon alalla Opettajista tyytyväisimpiä olivat marata-alan opettajat.
- 23. Mahdollisuus riittävästi käydä vuoropuhelua työelämän ja oppilaitoksen välillä Tyytymättömimpiä soten työpaikkaohjaajat Tyytyväisimpiä maratan
- 24. Saiko opiskelija omasta mielestään riittävästi ohjausta työssäoppimisen aikana? Ei eroa tutkintoaloittain 1. ja 2. vuoden opiskelijat hieman tyytyväisempiä työpaikkaohjaajalta saatuun ohjaukseen kuin 3. ja 4. vuoden Opettajalta saadun ohjauksen riittävyyteen 4. vuoden opiskelijat olivat jonkin verran tyytymättömämpiä kuin muut Soten opiskelijat suhtautuivat kriittisimmin opettajalta saadun palautteen riittävyyteen
- 25. Huomioitiinko opiskelijan omat lähtökohdat ja tavoitteet ohjauksessa? Opiskelijoista 1. vuoden opiskelijat tyytyväisimpiä ja 4.vuoden opiskelijat tyytymättömimpiä Ei merkittäviä tutkintoaloijen välisiä eroja.
- 26. Tukiko ohjaaminen työssäoppimisen tavoitteiden saavuttamista? Opettajista soten ja maratan mielipide hieman positiivisempi kuin tekniikan ja liiketalouden. Työpaikkaohjaajien näkemys päinvastainen. Opiskelijoiden vastuksissa ei juurikaan tutkintoalojen välistä eroa. 1.vuoden opiskelijat olivat tyytyväisimpiä ja 3. ja 4. vuoden opiskelijat tyytymättömimpiä
- 27. Saiko opiskelija tehdä työpaikalla työssäoppimisen tavoitteiden mukaisia tehtäviä, jotka edistivät ammatissa tarvittavia taitoja? Soten ja liiketalouden opiskelijat hieman tyytyväisempiä kuin tekniikan ja maratan. Opettajista tyytyväisimpiä soten opettajat Työpaikkaohjaajista tyytyväisimpiä olivat maratan ja liiketalouden ohjaajat, joskaan erot eivät olleet kovin suuria. Opiskelijoista kriittisimpiä olivat 4. vuoden opiskelijat
- 28. Palautteen anto opiskelijalle Mitä pidempään työpaikkaohjaajalla oli kokemusta työpaikkaohjaajuudesta, sitä positiivisempi oli hänen arvionsa palautteen antamisen riittävyydestä. Opettajista positiivisimmin palautteen riittävyyden arvioivat ne, joilla kokemusta oli alle 3 vuotta ja ne joilla yli 20 vuotta
- 29. Saiko opiskelija omasta mielestään riittävästi palautetta työssäoppimisen aikana? Soten ja liiketalouden opiskelijat olivat tyytymättömimpiä työpaikkaohjaajalta saatuun palautteeseen, tekniikan opiskelijat tyytyväisimpiä. Miehet olivat naisia tyytyväisempiä saadun palautteen riittävyyteen. Opettajalta saadun palautteen riittävyyteen tyytymättömimpiä olivat soten opiskelijat Opettajalta saatuun palautteeseen tyytyväisimpiä olivat 1. ja 3. vuoden opiskelijat. Työpaikkaohjaajalta saatuun 1. ja 4. vuoden opiskelijat
- 30. Onko työpaikkaohjaaja saanut riittävästi tukea opettajalta työssäoppimisjakson aikana? Tuen riittävyyteen olivat tyytyväisimpiä ne ohjaajat, joilla oli pitkä työkokemus Maratan työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisimpiä, soten tyytymättömimpiä
- 31. Saiko työpaikkaohjaaja riittävästi palautetta ohjaustyöstään? Soten ja maratan opettajat arvioivat muita useammin antamansa palautteen riittäväksi. Kokeneemmat opettajat arvioivat useammin palautteensa riittäväksi kuin vähemmän työkokemusta omaavat opettajat. Soten ja tekniikan työpaikkaohjaajat arvioivat useimmin saamansa palautteen riittämättömäksi. Työpaikkaohjaajista selvästi tyytymättömimpiä palautteen riittävyyteen olivat ne, joilla kokemusta alansa työstä oli alle 3 vuotta
- 32. Onko eri osapuolilla ollut mahdollisuus antaa kehittämisehdotuksia laajennettuun työssäoppimiseen liittyen? Liiketalouden ja maratan opettajat tyytyväisimpiä mahdollisuuteen antaa kehittämisehdotuksia, tekniikan opettajat tyytymättömimpiä. Naiset tyytyväisempiä kuin miehet
- 33. Kiitos ajastanne! Nina Eskola TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere Puh. 050 5761553 nina.eskola@pirko.fi http://toplaaja.purot.net/ http://toplaaja.wikispaces.com/