Kalvosarja nuorten työllisyyden edistämisestäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKKalvosarja työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksistä 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi. Ehdotukset on valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla.
Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriöEsityksessä kerrotaan ammatillisen koulutuksen reformista ja sen mahdollisuuksista työelämän näkökulmasta.
Kalvosarja nuorten työllisyyden edistämisestäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKKalvosarja työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksistä 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi. Ehdotukset on valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla.
Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriöEsityksessä kerrotaan ammatillisen koulutuksen reformista ja sen mahdollisuuksista työelämän näkökulmasta.
Omantien kulkija työssäoppimassa esitys anu 2012TopLaaja Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettaja Anu Kemppainen on tehnyt ylemmän AMK tutkinnon opinnäytetyön aiheesta "Oman tien kulkijat", jossa hän tarkastelee työssäoppijoiden ohjausta mm. laajennetun topin näkökulmasta.
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhankeAmmattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...Riittamaija PulliNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, tutkinnon osa Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - opiskelijan opas yksilöllinen työvaltainen opintopolku. Äidinkielen (Atto-aineiden) integrointi työssäoppimiseen ja työssäoppimispäiväkirja blogina
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kiviojaNUORI2013Nuorten työllistymispolkujen tukeminen, EK, Jukka-Pekka Kivioja: Oivallus, tulevaisuuden työelämä, työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi.
Pikä10 seikkailut maailmallaTopLaajaThe document is a story in Finnish about PIKÄ10's English lessons and adventures. It describes students doing an on-the-job training where they answer questions and take photos of the work. They practice describing what is happening in the photos in English. It discusses how comics are an excellent teaching tool for showing processes, interactions, and results.
2. Mitä sitten kun työssäoppimisen
määrää laajennetaan?
Määrä/
Aika Ohjaus/
Ympäristöt Sisällöt
Tuki
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net/
3. … pitää laajeta myös ohjaus, tuki, ympäristöt ja sisällöt
Määrä/ Ohjaus/ Sisällöt
Ympäristöt
Aika Tuki
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.wikispaces.com/
4. Tuloksena malleja työssäoppimisen
laajentamisesta
Koko ryhmille Yksittäisille opiskelijoille
Koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista Opiskelijan tarpeista ja lähtökohdista
Koko ryhmällä työssäoppimista 1–52 viikkoa suunniteltu yksilöllinen työvaltainen polku:
enemmän kuin tutkinnon perusteissa Nopeutetut polut
määritelty minimimäärä on Hitaampaan tahtiin etenevät
Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko Erityisesti tuetut polut
opiskeluajalle: Aiemmin keskeyttäneet opiskelijat eli
palaajat
Yleensä orientoivia jaksoja 1. lukuvuonna
Yritysyhteistyöhön perustuvat polut
Pitkät työssäoppimisjaksot painottuvat 2. ja
3. lukuvuodelle Kahden tutkinnon suorittajat
Useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat
Oppisopimuksella tutkintoon johtavassa
koulutuksessa opiskelevat
toteutetaan koko ryhmällä työssäoppien
Muut yksilölliset opintopolut, eli
Keskeisimmät ryhmäkohtaiset mallit ovat:
normaaliin tahtiin, mutta yksilöllisen
Pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimissuunnitelman mukaan
työssäoppimisjaksot etenevät
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja Coach/ tutor / mentor –mallit oppijan
oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen
säännöllinen vuorottelu tukena
5. Laajennetun työssäoppimisen etuja
Aidot asiakkaat, välineet ja prosessit
Teorian ja käytännöntaitojen oppimisen integroituminen
Opiskelijat kokevat oppivansa hyvin työpaikoilla
Tekemällä oppiminen sopii toisille parhaiten
Lisää opiskelijan valinnan mahdollisuutta
Yksilöllisemmät HOPSit, joustavammat opintopolut
Ehkäisee osaltaan opintojen keskeyttämistä
Mahdollisuus aiemmin keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamiseen
Mahdollisuus nopeampaan valmistumiseen
Opiskelija aikaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön (etenkin
oppisopimukseen perustuvissa malleissa)
Edesauttaa opiskelijoiden parempaa työllistymistä
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net
7. Valtiohallinnon ja
valtakunnallisen ohjauksen
näkökulma
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin
tue (laskentapäiviin perustuva rahoitus, nuorten
oppisopimuskoulutus)
Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden selkeys suhteessa
joustaviin opintopolkuihin; esim. nopeasti valmistuvat,
oppisopimukseen siirtyvät
Tutkinnon perusteet tuovat mahdollisuuksia, mutta asettavat
osin haasteita
Ammatillisen koulutuksen käsitteistö kaipaa selkeyttämistä
8. Koulutuksen järjestäjän näkökulma
Pedagoginen johtaminen
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen
kehittäminen ja ennakointi
Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi
Ohjausprosessien sekä eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja
dokumentointi
Rakenteet ja niiden joustavuus
Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen
mahdollistaminen
Yksilöllisten opintopolkujen kehittämisen mahdollistaminen
9. Opettajan työn näkökulma
Uusi opettajuus
Osaamisperusteisuus opettamisperusteisuuden sijaan -
opettamisesta oppimisprosessin ohjaamiseen
Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen keskeinen
osa työtä
Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus
Palkkaus ja työehtokysymykset
Työnjako ja työjärjestelyt
10. Keskeisiä osa-alueita, jotka opettajien
osaamisen kehittämisessä tulisi ottaa
huomioon:
Arviointiosaaminen (oppimisen arviointi/ osaamisen
arviointi)
Ohjausosaaminen
Työelämäosaaminen
Verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen
Verkosto-osaaminen
Opetusmenetelmäosaaminen
11. Työelämän näkökulma
Laaja-alainen näkemys työelämäyhteistyöhön →
työnantaja, työntekijä, työpaikkaohjaaja
Työssäoppimispaikkojen laatu
Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen
Tutkinnon perusteiden tunteminen, ohjaamisosaaminen
sekä arviointiosaaminen
Oppilaitosyhteistyö ja aika siihen
Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen
Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen,
jaksamisesta huolehtiminen
12. Opiskelijan näkökulma
Työelämävalmiudet
Motivaatio ja sitoutuminen
Työssäoppimisen ”yksinäisyys” ja intensiivisyys
Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen
varmistaminen, oppimisprosessin ja osaamisen
dokumentointi
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma → Yksilöllisen
ohjauksen suunnittelu
14. Miltä näyttää nuorten työllisyys
Suomessa heinäkuussa 2012?
Alle 25-vuotiaita työttömänä 40 100 (7,1%
>2011)
Alle 20-vuotiaita työttömiä 10 800
Yleisten työelämä valmiuksien puute suurin
työllistymisen este
15. Entä yhteiskuntatakuu ja siihen liittyvä
nuorisotakuu? Mitä siellä sanotaan?
Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle
vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-,
työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta
Jokaiselle peruskoulun päättäneelle
taataan koulutuspaikka lukiossa,
ammatillisessa oppilaitoksessa,
oppisopimuksessa, työpajassa,
kuntoutuksessa tai muulla tavoin
16. Miten tämä liittyy laajennettuun
työssäoppimiseen?
Tulevaisuudessa tarve yksilöllisille ratkaisuille
korostunee
Työelämävalmiudet ja työllistyminen keskiössä
Nuorten oppisopimus ja tuettu oppisopimus
Tavoitteena kehittää oppisopimusta nuorille, perusasteen
päättäville soveltuvaksi koulutusmuodoksi
Osana koulutustakuuta toteutetaan oppisopimuskoulutuspilotti,
jossa tuetaan sekä koulutuksen järjestäjää että työnantajaa
lisäresurssein (LähdeTEM raportteja 8/2012)
17. Entä mitä nuori ajattelee
työelämästä?
Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?
-tutkimuksessa haastateltiin yhteensä
6320 nuorta, jotka olivat iältään 13–17-
vuotiaita.
18. Työtä tehdään asioiden saavuttamiseksi, eikä se saa hallita koko
elämää.
Palkalla on merkitystä, mutta se ei ole työssä tärkeintä.
Koulun penkillä halutaan oppia työelämätaitoja ja ymmärtää,
minkälaisia yhteyksiä oppiaineille on työelämään.
Nuoret kaipaavat lisää tietoa työstä opinto-ohjauksen ja työelämään
tutustumisen muodossa.
Monen mielestä alan valinta tuntuu haastavalta ja etäiseltä. Useat
nuoret toivovat pääsevänsä useammin esimerkiksi yritysvierailuille.
Väärät valinnat pelottavat: ”Onko valinnut oikean tien unelma-
ammattiin, saako töitä vai jääkö työttömäksi, onko opiskellut
tarpeeksi paljon ja hyvin, että pääsee unelma-ammattiin.”
Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle.
Kansainvälisyys on merkityksellinen osa työtä vain pienelle osalle
nuorista.
Tyttöjä kiinnostavat sosiaaliseksi mielletyt ammatit, poikien
suosiossa on ICT.
19. Mitä puhutaan ammatillisten
perustutkintojen perusteiden linjauksissa?
Työelämälähtöisten tutkintojen toteuttaminen
Työelämävastaavuuden vahvistaminen ja
yrittäjyys
Tutkintojen suorittamismahdollisuuksien
monipuolistaminen
Työelämän ja koulutuksen vuorottelu
Yksilölliset opintopolut
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma perustuu
opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin
valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen
arviointiin
Erilaiset tutkintojen suorittamistavat
20. Uudet ohjeet
työpaikkaohjaajakoulutukseen
Tavoitteena on, että yhä suurempi osa
ammatillisesta koulutuksesta,
ammattiosaamisen näytöistä ja
näyttötutkinnoista järjestetään työpaikoilla.